Samuel Viitikko – Geoinformatiikka

Kuka?

Nimi: Samuel Viitikko

Fuksi: 2014

Valmistunut: Kandi keväällä 2017, DI keväällä 2020

Pääaine: Kandi: energia ja ympäristötekniikka, sivuaine computation and modelling in engineering. Maisteri: Geoinformatics pääaine photogrammetry

Harrastaa: Silloin tällöin pelailen tietskaripelejä ja oman selviytymisen kannalta olen myös alkanut kokkailemaan. Viime talvena innostuin pikaluistelusta!

 


 

Samuelin kokemuksia ja vinkkejä opintoihin liittyen: 

 

Miten päädyit valitsemasi pääaineeseen?

ENY tai geoinformatiikka eivät olleet ensimmäisiä vaihtoehtoja mitä mietin kun olin tutkimassa opiskelupaikkoja ja -aloja. Sain alunperin opiskelupaikan TTY:ltä opiskelemaan tietotekniikkaa. Kuitenkin pääsääntöisesti valtiovetoisen välivuosien jälkeen punnitsin uravaihtoehtoja uudelleen. Nyt tavoittelin uraa arkkitehtina ja kävinkin pääsykokeissa melko hyvällä menestyksellä. Taiteellinen näkemykseni ei kuitenkaan riittänyt ensimmäisellä hakukerralla – huomasin muutenkin olevani hakijoiden joukosta eniten insinööri. Olin onnekseni laittanut toiseksi vaihtoehdokseni ENY:n ja otinkin paikan vastaan. En tiennyt yhtään mitä tämä pääaine piti sisällään, mutta kuvauksen perusteella se vaikutti mielenkiintoiselta, jossa voisin yhdistää tietoteknistä osaamistani, mahdollisuutta vaikuttaa tulevaisuuteen ja “luoda uutta”.

Kandivaihe meni pitkälti valmista suunnitelmaa seuraten. Ja tulevaisuuden näkymät vaihtuivat melko tiheään energiatekniikasta kalliorakentamiseen ja juuri ennen kandin tekemistä geoinformatiikkaan, joka vei minut sitten mukanaan. Geoinformatiikka oli itselleni kaikkein mieluisin pääaine, koska siinä yhdistyivät ohjelmointi, luovat ratkaisut, sekä tulevaisuuden näkymät ja soveltamismahdollisuudet. Päädyin pääaineeseeni siis hieman sattuman kaupalla, mutta seurasin aina omia mielenkiintojani ja tutustuin uusiin aiheisiin mielelläni.

 

Mikä oli omasta mielestäsi paras kurssi opintojen aikana ja miten suhtauduit opintojen arvosanoihin?

En osaa nimetä yhtä tiettyä kurssia mikä olisi ollut paras. Sen sijaan olin erittäin tyytyväinen koko maisteriohjelman kurssitarjontaan ja mahdollisuuteen muokata sen sisältöä itselleen mieluisaksi. Työelämän kannalta mielestäni tärkein sisältö on oppia tekemään yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja kommunikoida selkeästi ja tehokkaasti. Totta kai, täytyy olla tietty ymmärrys teoriasta ja asiasisällöstä, jotta voi toimia (ensimmäisessä) työssä itsevarmasti. En siis koe, että 5 keskiarvon tavoittelu on itsessään tärkeää, mutta kun keskityt oppimaan teoriaa ja yhteistyötä, hyvät arvosanat seuraavat.

Sama pätee “ajallaan valmistumiseen”. Kehotan käyttämään juuri niin paljon aikaa opiskeluun ja oppimiseen kuin tarvitset – jotkut tykittävät koko tutkinnon 3 vuoteen ja joillain menee 7. On löydettävä menetelmä mikä sopii itselleen. Kannattaa nauttia akateemisesta vapaudesta ja pitää hauskaa juuri sillä tavalla kuin itse haluaa. Yksi muotti ei tässäkään tapauksessa sovi kaikille.

 
Mikä on paras kokemuksesi tai hauskin muisto opintoihin liittyen?

Opintoihin liittyen parhaat ja hauskimmat muistot ovat kenttäharkoilta. Oli aina kiva nähdä, miten teoriaa sovelletaan käytännössä ja mitä alan työtehtävät todellisuudessa ovat. Myös vaihtovuosi oli aivan uskomaton kokemus!

Tietenkin wappu on oma ehdoton suosikkitapahtuma. Etenkin fuksivuoden wappu, joka pitää sisällään monenmoista tapahtumaa ja tunnetta. Pakko myös nostaa esille kaikki spontaanit hengailut ja pirskeet, jotka kovin usein venyivät aamuyön tunneille asti.

 

Mikä on oma kokemuksesi kesätöistä ja onko sinulla jotain vinkkejä liittyen kesätyönhakuun?

Kesätyönhaku on itsessään jo oppimiskokemus, vaikkei juuri sitä paikkaa saisikaan, johon hakee. Etenkin massahauissa on vaikea erottua joukosta, eikä tästä saa harmistua. Ensimmäisenä kesänä en saanut lainkaan oman alan kesätöitä, mutta kaikki työkokemus on hyväksi. Kannattaa myös katsoa kesätöitä muilta paikkakunnilta, vaikka suurin osa harkkapaikoista taitaakin olla pk-seudulla.

Mielestäni on hyvä priorisoida sitä alaa joka kiinnostaa, mutta ei saa olla liian rajoittunut. Jos pääsee toiselle alalle kesäharjoittelijaksi, se voi avata uusia ovia ja mielenkiintoja tai vahvistaa jo käsitystä omasta alasta. Aina kun mahdollista, soita tai tapaa firman kanssa kun olet laittanut hakemuksen. Tällöin heille jää nimi mieleen ja on helpompi erottua joukosta. Aallolla, killalla ja AA-kerhoilla on kaikilla kesätyöseminaareja tai tapahtumia, jotka ovat erinomaisia alustoja tavata firman edustajia sekä jopa vanhoja kiltalaisia, jotka voivat auttaa kesätyöpaikan löytämisessä.

 

Teitkö jotain aktiivihommia tai osa-aikatöitä opintojen aikana?

Olin opiskeluaikanani erittäin aktiivinen kiltahommissa ja muissa vapaaehtoispesteissä. Tein myös osa-aikaisesti töitä opintojen ohella useampana lukuvuonna, joinain jopa useampaa työtä.

Suosittelen kilta- ja järjestöhommia kaikille. Koin nämä harrastuksena, jossa voin viettää laatuaikaa ystävien kanssa ja samalla oppia uutta ja haastaa itseäni. Aktiivihommat ovat erinomaisia alustoja tutustua ihmisiin ja kasvattaa omaa verkostoaan. Koen, että aktiivihommista on ollut hyötyä työelämässä. Opin olemaan paremmin vastuussani omista ja työryhmän tehtävistä, sekä organisoimaan ja priorisoimaan eri tehtäviä eri ajankohtina. Nämä ovat hyvää vastapainoa teorialle, jota kursseilla opitaan.

IK:n Raati 16 juhlimassa 103. Hermanninsitsiä

 

Suorititko vaihto-opintoja tai keräsitkö muuten kansainvälistä kokemusta?

Kävin vaihdossa! Olin syyslukukauden 2019 Kanadassa, Memorial University of Newfoundland’ssa. Olin kuullut niin monelta tutulta, että vaihto on hieno kokemus ja halusin päästä kokemaan tämän. Tiesin myös, että haluan nimenomaan Kanadaan, koska se on mielestäni mielenkiintoinen maa, muttei välttämättä ensimmäinen vaihtoehto lomamatkalle.

Parasta vaihtokokemuksessa oli ehdottomasti ihmiset. Se tuntui kuin uudelta fuksivuodelta! Tutustuin moniin ihmisiin kaikkialta maapalloa ja koimme heidän kanssa kaikki hauskuudet ja turistikohteet, mitä Newfoundlandin saarelta löytää. Itse opiskelu jäi hieman taka-alalle, mutta itseäni ei harmita ollenkaan. Kävin tarvittavan määrän kursseja ja ne olivat mielenkiintoisia ja tarkoituksella hölläsin kaasua, jotta minulla oli enemmän aikaa nauttia kaikesta muusta vaihdon aikana. Kaikki kurssit vaihdosta (ainakin silloin) hyväksiluettiin hyväksytty/hylätty, joten ei tarvinnut stressata arvosanoista liikaa. Jos nämä oltaisi arvosteltu arvosanoin olisi keskiarvoni noussut ja olisin suorittanut tutkintoni ansiokkaasti. Noh nää on näitä.

 

Newfoundlandin suurin kansallispuisto Gros Morne, jossa kävimme vaihtariporukalla. Muistuttaa aika paljon Norjan vuonoja.

 

Mikä on oma kokemuksesi diplomityön teosta?

Diplomityötä aloittaessa kannattaa mahdollisimman aikaisin lyödä aihe lukkoon ja rajata aihetta. Sitten kun tuntuu että aihe on jo hyvin rajattu, rajaa vielä lisää. Varuiksi voi vielä rajata ainakin yhden kerran. Sitten aletaan olemaan hyvässä jamassa. Etenkin alussa saattaa tuntua, että aihe on jo liian rajattu, mutta se vain tarkoittaa, ettet tiedä vielä tarpeeksi aiheestasi.

Työn joka vaiheessa korostuu valvojan ja ohjaajien rooli. Aina näihin ei voi tosin vaikuttaa. Heidän kanssaan kannattaa vaihtaa ajatuksia ja keskustella omista näkemyksistä. Tiukan paikan tullen he pystyvät auttamaan eteenpäin ja näyttämään suuntaa mihin lähteä seuraavaksi. Itse pidin säännöllisesti tapaamisia ja “kontrollikäyntejä” työn seurantaan. Tunnen itseni ja tiedän, etten tee mitään ellei sille ole annettu selkeää deadlinea. Tämä motivoi (lue pakotti) työstämään säännöllisesti ja tuottamaan aina jotain uutta, ja samalla on itse vastuussa mitä näihin tapaamisiin toi mukanaan.

Kun aloittaa, kannattaa perehtyä tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, ja muodostaa niiden perusteella itselleen raamit ajankäytölle, sisällölle ja tavoitellulle arvosanalle. Kannattaa myös ehdottomasti lukea läpi “Tutkimusraportin kirjoittamisen opas

opinnäytetyön tekijöille” joka löytyy Aallon kirjastosta digitaalisena. Tämä oli ehkä tärkein yksittäinen opus johon palasin säännöllisesti työn eri vaiheissa. Itse kirjoittamiseen on monia tyylejä, mutta itselleni sopi ehkä hieman nurinkurinen järjestys. Loin aluksi karkean sisällysluettelon ja kasasin paljon artikkeleita. Perehdyin näihin, mutta en kirjoittanut mitään ranskalaisia viivoja kummempaa. Aloitin kirjoittamisen itse tutkimuksesta. Sen tavoitteet olivat selkeät ja ne oli asetettu työnantajani puolesta, eikä sen sisältöön tultaisi puuttumaan lainkaan. Kun tutkimusosuus oli kirjoitettu, muokkasin kirjallisuuskatsauksen sopimaan täysin tutkimuksen sisältöön. Vältyin varmasti muutamalta uudelleenkirjoituskerralta tämän ansiosta.

On aika normaalia tehdä dippa jollekin firmalle, niin minäkin tein. Tätä varten kannattaa sopia erillinen dippasopimus. Esimieheni tiesi hyvin dippatuskailut ja sovittiin tähän sopimukseen 100% ajasta dippaan. Minun ei siis tarvinnut tehdä muita töitä dipan ohella. Muutama kollegani teki 60/40 sopimuksia ja heidän sanoin kokemus oli työn ja dipan kannalta erittäin huono. Aika-arvio kaikkeen dippaan liittyvään on n. 800 h eli n. 6 kk normaalilla työajalla, joten kaikki muu tämän ohessa voi viivästyttää koko prosessia. Aikataulussa pysyminen on yksi arviointikriteereistä.

 

Mitä valmistuneen elämään kuuluu diplomityön palautuksen jälkeen? Mitä vakityötä hakiessa tulee ottaa huomioon?

Valmistumisen jälkeen jatkoin samassa firmassa, jossa olin ollut jo useamman vuoden alkaen kesätöistä. Kaipasin kuitenkin uutta sisältöä elämääni ja koitin siipiäni kansainvälisillä työmarkkinoilla. Sainkin työpaikan Hollannista ja olen täällä tälläkin hetkellä! Valmistumisesta muuttoon ei mennyt kuin 3 kuukautta.

Suomalainen tutkinto on maailmalla erittäin arvostettu. Etenkin maisterin tutkinto ja diplomi-insinöörin tutkinto herättävät monen firman mielenkiinnon. Myös suomalainen kesätyökulttuuri tuo selkeän kilpailuedun. Vastaavaa ei kovin monessa maassa ole, ja monet työnantajat näkevät tämän oman alan työkokemuksen valtavaksi hyödyksi.

Vastavalmistuneella ei ole kovin monta valttia kädessä palkkaneuvotteluissa. Kaikki aiempi työkokemus on ehkä ainoa, millä voi vaikuttaa palkkaan. TEK:n palkkasuositukset ovat hyvä lähtökohta, mutta kovin usein firmat eivät pääse lähellekään näitä lukuja, ainakaan itse en päässyt!

 

Mistä opintojen aikana opitusta olet hyötynyt eniten työelämässä? Millaisissa työtehtävissä olet toiminut valmistumisesi jälkeen?

Valmistuin keväällä 2020 ja heti seuraavana maanantaina minut lomautettiin alkavan korona-pandemian takia. Sain siis heti työurani alkuun palkattoman parin viikon loman. Tämä tuli ihan hyvään vaiheeseen ja käytin tämän ajan rentoutumiseen ja opintojen/tulevaisuuden reflektoimiseen. Sain tällöin ajatuksen vaihtaa ympäristöä ja etsiä uusia haasteita muualta.

Roolini vanhassa firmassa oli drone-lentäjä rakennustyömailla, ja olin tehnyt samoja hommia jo muutaman vuoden. Opintojen puolesta ymmärsin fotogrammetrian ja georeferoinnin teorian, ja työn kannalta pääsin soveltamaan näitä erittäin matemaattisia ja teoreettisia konsepteja käytäntöön. Kaikki maisterivaiheen kurssini valmistivat hyvin tähän rooliin ja pystyin vastaamaan monimutkaisiin kysymyksiin ja haasteisiin, joita työssä tuli eteen.

Nykyinen firmani on SaaS tyylinen ja tarjoaa drone -palveluita sekä fotogrammetrista prosessointia. Ala on edelleen sama mutta roolini on vaihtunut hieman. Olen tuki-insinööri ja vastaan uusien asiakkaiden kouluttamisesta sekä vastaan teknisiin kysymyksiin, jotka vaativat ymmärrystä teoriasta ja käytännöstä.

Vaikka roolini ovatkin olleet erittäin teknisiä ja ehkä teoriaan painottuvia, koen tärkeimmäksi työkalukseni kommunikaation. On tultava monien ihmisten ja kulttuurien kanssa toimeen ja pystyttävä välittämään monimutkainen syy-seuraus selostus ihmiselle, joka ei ymmärrä aiheesta juuri mitään. Koenkin, että aktiivihommat ja muut opiskeluaikaiset projektit ovat antaneet itselleni hyvän lähtökohdan toimia roolissani. Mielestäni kuka vaan pystyy omaksumaan teorian, mutta harvemmat kommunikaation jalon taidon. En koe olevani hyvä kommunikoija, mutta pyrin joka päivä parantamaan osaamistani. Olipas klisee.

 

Millainen kokemus ulkomailla työskentely on ollut? Mitä eroavaisuuksia olet huomannut työkulttuurissa tai työnhakuprosessissa? Kenelle suosittelisit ulkomailla työskentelyä?

Tähän asti ulkomailla työskentely on ollut ihan mukavaa, toki globaali tilanne on hieman rajoittanut mitä kaikkea on voinut tehdä työn ohella. Työskentely itsessään ei poikkea muista SaaS yhtiöistä ja suurimman osan tehtävistäni hoidan luontevasti läppäriltä mistä sijainnista vaan. Aina tilanteen salliessa olen päässyt käymään asiakkaidemme työmailla ja ne ovat aina mielenkiintoisia reissuja, jotka opettavat paljon paikallisesta kulttuurista.

Käsittääkseni kaikissa EU-maissa on suhteellisen samanlainen lainsäädäntö työntekoon, joten työaikojen ym suhteen en ole kokenut suurta kulttuurishokkia. Olen huomannut, miten eri kulttuurit näkyvät työelämässä: Tapaamisissa suomalaiset useimmiten menevät suoraan asiaan, kun taas esimerkiksi italialaiset kertovat ensin päivän kuulumiset ja ottavat keskustelut melko löysin rantein. Pääsääntöisesti hollantilaiset ovat erittäin suoria ja sanovat mitä ajattelevat ja nauravat sinulle jos et omista polkupyörää tai käytät kypärää.

Hakuprosessissa en oikein huomannut suuria eroja suomalaiseen verrattuna. Haastattelussa oli seitsemän eri vaihetta, joka koostui haastatteluista, teknisistä skenaarioista ja “kokeista”. Näiden avulla firma halusi varmistaa teoreettisen ymmärryksen, “cultural fitin” ja hyvät valmiudet toimia ihmisten kanssa. Kaikki nämä tein etänä, joka silloin tuntui hieman oudolta, mutta on jo nyt normaali tapa toimia. Olin yhteydessä TEKiin muutamia kertoja kun halusin selvittää mitä asioita tulisi ottaa huomioon mm. Työntekolakeihin, -asetuksiin, -etuihin, palkkaan, verotukseen ym. Heidän lakipalvelut antoivat itsevarmuutta keskustella näistä asioista työnantajani kanssa. (Tämä ei ole maksettu mainos!)

Muuttaminen työn takia EU-maiden välillä on erittäin helppoa. Ei tarvitse hakea asumis- tai työntekolupaa tai viisumia. Verotuksen kannalta täytyy silti olla yhteydessä Suomen verohallintoon, mutta se on tehty todella helpoksi. Byrokratia on tehty melko helpoksi, joten voin kyllä suositella ainakin kokeilemaan lyhyen ajan vaikka komennuksella nykyisessä firmassa. Palkkataso etenkin länsimaissa ja korkeammissa työtehtävissä on parempi kuin Suomessa, mikä myös motivoi tutkimaan mahdollisuuksia muualta. Myös monissa maissa on verohelpotuksia expateille, joiden avulla halutaan tehdä työperäinen maahanmuutto houkuttelevaksi. Ulkomailla työskentelystä saa eniten irti kun pitää matkustamisesta, uuteen tutustumisesta ja on avoimin mielin uutta kohtaan – ei siis välttämättä sovi kaikille, mutta jonkin ajan päästä elämä täälläkin arkeutuu.

 

Käyn silloin tällöin asiakkaiden luona opastamassa dronejen käytössä ja kuinka he voivat hyödyntää fotogrammetriaa seurantaan ja laskentaan.

 

Mahdolliset loppusanat tai vapaat terveiset lukijalle 🙂

Olipas mukava pysähtyä hetkeksi ja katsoa mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä! Ei koskaan tiedä, mitä huominen tuo tullessaan niin suhtautuu kaikkeen pilke silmäkulmassa sekä kannattaa aina haastaa itseään ja ottaa rohkeasti se hyppy tyhjyyteen 🙂

 

Jäikö Samulle kysyttävää opinnoista tai työelämästä? Samun tavoittaa viestillä Telegramista nimimerkillä @HerraGIS sekä sähköpostilla samuel.viitikko (at) outlook.com.

 

 

Oletko harkinnut geoinformatiikkaa pääaineena?

View Results

Loading ... Loading ...

 

 

Kiinnostaisiko sinua kuulla jotain tiettyjä kokemuksia killan alumneilta? Alumniblogin kysymyksiin tai muuhun sisältöön liittyvät kommentit tai toiveet voi lähettää tänne.