Säännöt

Rakennusinsinöörikilta ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Rakennusinsinöörikillan ylimääräisissä kokouksissa 22.10.2012 ja 5.11.2012.

 

I Luku

Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet

 

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Rakennusinsinöörikilta ry, Byggnadsingenjörsgillet rf. Yhdistys voi käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä IK ja ulkomaan yhteyksissä epävirallista englanninkielistä nimeä The Guild of Civil Engineers. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä kilta. Killan kotipaikka on Espoon kaupunki.

2 § Killan tarkoitus

Killan tarkoituksena on toimia Aalto­yliopiston rakenne- ja rakennustuotantotekniikan sekä yhdyskunta­ ja ympäristötekniikan opiskelijoiden yhdistäjänä, ajaa heidän yleisiä ja yhteisiä etujaan yliopistossa, edistää heidän ammatillisia etujaan, innostaa heitä seuraamaan ammatillisia ja yleisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä ylläpitää tervettä teekkarihenkeä. Kilta on yleishyödyllinen yhdistys.

3 § Killan toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta:

1) järjestää kokouksia, opintoretkiä, illanviettoja, juhlia ja muuta vapaa-ajantoimintaa;

2) huolehtii killan tiedotustoiminnasta;

3) voi järjestää opintoihin, yliopistoon, yliopistopoliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu-, opinto­ ja tiedotustilaisuuksia;

4) auttaa jäseniään perehtymään korkeakouluun ja sen ilmapiiriin järjestämällä fuksikasvatusta ja pitämällä yhteyttä korkeakoulun henkilökuntaan;

5) pitää yhteyttä oman ja muiden yliopistojen opiskelijajärjestöihin, alan ammatillisiin järjestöihin ja yrityksiin sekä muihin sidosryhmiin; sekä

6) osallistuu ja vaikuttaa edustuksellaan Aalto­yliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) elimissä pyrkien edistämään jäsentensä etuja.

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi kilta voi järjestää maksullisia tapahtumia, luvallisia arpajaisia, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, tehdä talkootöitä, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä kerätä jäsenmaksuja. Kilta voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Kilta voi ostaa, omistaa ja myydä kohtuullisissa määrin osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita, joiden tuotto käytetään killan tarkoituksen toteuttamiseksi. Kilta voi tallettaa varallisuuttaan sijoitus-, säästö- ja korkotileille. Kilta voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellisesti pienimuotoista ansiotoimintaa tarkoituksensa toteuttamiseksi, mutta ei hankkia taloudellista etua tai ansiota toimintaansa osallistuville jäsenille.

5 § Killan virallinen kieli

Killan virallinen kieli on suomi. Pöytäkirja- ja ilmoituskielenä on suomi.

 

II Luku

Jäsenet ja maksut

 

6 § Jäsenet

Killan jäseniä ovat varsinaiset ja vanhat jäsenet sekä ulko­, kannatus- ja kunniajäsenet. Killan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen killan toiminnasta kiinnostunut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsen.

Killan vanhaksi jäseneksi voidaan hyväksyä Aalto­yliopistossa tai Teknillisessä korkeakoulussa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja opintonsa päättänyt henkilö, joka on ollut killan varsinaisena jäsenenä.   Killan ulkojäseneksi voidaan anomuksesta hyväksyä killan toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.   Killan kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä killan toimintaa tukeva yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.   Killan kunniajäseneksi voi killan kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut killan toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt killan pyrkimyksiä. Varsinaista jäsentä ei voida kutsua kunniajäseneksi. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee raati tai kymmenen (10) killan varsinaista jäsentä käsittävä ryhmä.

7 § Jäsenluettelo

Killan raadin on pidettävä killan jäsenistä jäsenluetteloa, josta ilmenee kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka ja tieto siitä, onko jäsen AYY:n jäsen vai ei. Jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan tietojensa muutoksista killan raadille.

8 § Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet ovat velvollisia suorittamaan killalle lukuvuosittain jäsenmaksun. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksun suuruuden määrää killan vuosikokous. Ulko­ ja kannatusjäsenten sekä vanhojen jäsenten jäsenmaksusta päättää killan raati, ja maksu suoritetaan vuosittain. Eri jäsenryhmien jäsenmaksujen suuruus voi poiketa toisistaan. Jäsenmaksusta ovat kuitenkin vapautettuja:

  1.  kunniajäsenet; sekä
  2.  varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon koko lukuvuodeksi.

9 § Killasta eroaminen

Jäsen voi erota killasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti raadille tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä killan kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

10 § Erottaminen ja rankaiseminen

Killan raati voi erottaa jäsenen, joka on törkeästi toiminut vastoin killan tarkoitusta tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Raati voi katsoa jäsenen eronneeksi, mikäli hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kahden kuukauden kuluttua sen erääntymisestä. Raati voi kieltää määräajaksi jäsenen osallistumisen killan toimintaan joko osittain tai kokonaan, mikäli hän on toiminnallaan tuottanut haittaa killalle tai sen toiminnalle. Kielto ei koske killan kokouksia.

Ennen erottamis- tai rangaistuspäätöksen tekemistä on asianomaisella jäsenellä oltava tilaisuus selvityksen antamiseen. Erottamispäätös on toimitettava viipymättä jäsenelle.

11 § Erottamis- tai rangaistuspäätöksestä valittaminen

Erotetulla tai rangaistulla on oikeus valittaa päätöksestä killan kokoukselle, jonka täytyy tällöin vahvistaa päätös kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Valitus on toimitettava raadille kirjallisena kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa raadin kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkistamisesta killan virallisella ilmoitustaululla. Valitus on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä. Mikäli erottaminen johtuu maksamattomasta jäsenmaksusta, erotetulla ei ole valitusoikeutta.

 

III Luku

Killan kokoukset

 

12 § Kokoukset

Killan kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.

13 § Vuosikokous

Vuosikokous on pidettävä helmikuun aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:

1) toimintakertomus edelliseltä vuodelta;

2) tilikertomus ja tilinpäätös;

3) toiminnantarkastajien lausunto;

4) tilinpäätöksen hyväksyminen;

5) vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille;

6) raadin valmistelema toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle;

7) raadin valmistelema talousarvio kuluvalle toimikaudelle;

8) killan jäsenmaksun suuruus seuraavalle lukuvuodelle;

9) killan virallinen ilmoitustaulu; sekä

10) killan virallinen sähköpostilista.

14 § Vaalikokous

Vaalikokous on pidettävä 1. marraskuuta – 6. joulukuuta välisenä aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:

1) raadin puheenjohtajan, kirjuri-tiedottajan, rahastonhoitajan ja muiden raadin jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi;

2) kahden (2) toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varahenkilöidensä valinta seuraavaksi toimikaudeksi; sekä

3) tarvittavien toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi.

15 § Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräinen kokous pidetään, kun killan kokous niin päättää tai kun raati katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) killan äänioikeutetuista jäsenistä sitä raadilta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

16 § Kokousten koolle kutsuminen

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Se on julkaistava killan virallisella ilmoitustaululla ja AYY:n virallisella ilmoitustaululla vähintään viikkoa ennen kokousta, Aalto-yliopiston luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta

viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään myös killan viralliselle sähköpostilistalle vähintään viikkoa ennen kokousta, Aalto-yliopiston luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

17 § Päätösvaltaisuus

Kokous on päätösvaltainen, kun se on killan sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

18 § Oikeudet killan kokouksissa

Killan kokouksissa on läsnäolo­, puhe- ja esitysoikeus kaikilla killan jäsenillä. Äänioikeus on varsinaisilla jäsenillä siten, että jokaisella on yksi ääni. Kokouksen päätöksellä voidaan myös kiltaan kuulumattomalle myöntää läsnäolo­ ja puheoikeus. Valtakirjalla ei voi äänestää.

19 § Kokouksessa käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä julistaa kiireelliseksi ottaen huomioon yhdistyslain määräykset.

Ainoastaan killan kokous voi päättää:

1) killan sääntöjen muuttamisesta;

2) killan kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta;

3) raadin tai sen jäsenen tai killan toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;

4) äänestys­ ja vaalijärjestyksestä;

5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä

6) killan purkamisesta.

Päätöstä näissä ja näihin verrattavissa asioissa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

Mikäli killan jäsen haluaa tuoda jonkin asian killan kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti raadille niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

20 § Päätöksenteko

Päätökset killan kokouksessa tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

21 § Virasta erottaminen ja eroaminen

Killan kokous voi perustellusta syystä vapauttaa luottamus- tai toimihenkilön kesken toimikauden. Raati, raadin jäsen, luottamushenkilö tai toimihenkilö voi erota tehtävästään killan kokouksessa. Päätös erottamisesta tai luottamustehtävästä vapauttamisesta voidaan tehdä vain, jos siitä on mainittu kokouskutsussa. Killan kokous valitsee uuden raadin, raadin jäsenen tai luottamushenkilön jäljellä olevalle toimikaudelle, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Toimihenkilön jäljellä olevalle toimikaudelle valitsee killan kokous tai raati.

 

IV Luku 

Killan raati

 

22 § Raati

Killan toiminnasta vastaa kalenterivuodeksi kerrallaan vaalikokouksessa valittu raati, joka tarkoittaa yhdistyslain mukaista hallitusta.

23 § Raadin tehtävät

Raadin tehtäviin kuuluu ainakin:

1) johtaa killan toimintaa;

2) valmistella killan kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset;

3) hoitaa killan taloutta ja omaisuutta;

4) pitää luetteloa killan jäsenistä ja päättää jäseneksi hyväksymisestä;

5) laatia ehdotus killan toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi;

6) valvoa ja ohjata toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa;

7) kutsua killan kokoukset koolle tarpeen vaatiessa;

8) edustaa kiltaa; sekä

9) vastata killan tarkoituksenmukaisesta ja tarpeellisesta toiminnasta, kuten opinto­, harjoittelu­, excursio­, ohjelma­, tiedotus- ja phuksitoiminnasta.

24 § Raadin kokoonpano

Raatiin kuuluvat vaalikokouksen vuosittain valitsemat puheenjohtaja, kirjuri-tiedottaja, rahastonhoitaja ja näiden lisäksi kolmesta kahdeksaan (3­-8) muuta jäsentä. Raati valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt. Raadin jäsenten on oltava killan varsinaisia jäseniä. Raadin kokoonpanosta ja sen jäsenten tehtävistä säädetään tarkemmin hallinto­ohjesäännössä.

25 § Raadin kokoukset ja päätösvaltaisuus

Raati kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet raadin jäsenistä sitä vaatii.

Raadin kokous on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu raadin kaikille jäsenille heidän keskuudessaan sopimalla tavalla, ja läsnä on yli puolet raadin jäsenistä siten, että puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

26 § Päätöksenteko

Raadin kokousten päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Jos äänet jakautuvat tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

27 § Killan nimen kirjoittaminen

Killan nimen kirjoittavat raadin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi yhdessä jonkun muun raadin jäsenen kanssa.

 

V Luku

Toimihenkilöt ja toimikunnat

 

28 § Toimihenkilöt ja toimikunnat

Raadin alaisuudessa voi toimia toimihenkilöitä ja toimikuntia. Toimihenkilöiden ja toimikuntien toimikausi on kalenterivuosi hallinto-­ohjesäännössä mainituin poikkeuksin. Killan kokous nimeää tarvittaessa toimikunnat, niiden tehtävät ja vastuuhenkilöt sekä toimihenkilöt. Killan raati voi lisäksi julistaa haettavaksi toimihenkilövirkoja ja valita henkilöt virkoihin. Toimihenkilöistä ja toimikunnista säädetään tarkemmin hallinto-ohjesäännössä.

 

VI Luku

29 § Killan toimi-­ ja tilikausi

Killan tomi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

30 § Toiminnantarkastajat

Killan taloudenhoitoa ja hallintoa valvovat toiminnantarkastajat. Raadin on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä toimintakertomus toiminnantarkastajille viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen vuosikokousta. Lisäksi toiminnantarkastajille on toimitettava kaikki tarvittavat asiakirjat elokuun loppuun mennessä välitilintarkastusta varten. Tilit on annettava tarkastettaviksi muutenkin pyydettäessä neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa pyynnöstä. Toiminnantarkastajien tulee antaa raadille kirjallinen, killan vuosikokoukselle osoitettu kertomus toimittamastaan killan hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta.

 

VII Luku

Hallinto ja talous

 

Erityisiä määräyksiä

31 § Killan tunnukset ja merkit

Killalla on oma lippu, merkkejä ja muita tunnuksia, joista määrätään perinneohjesäännössä.

32 § Killan virallinen ilmoitustaulu

Killan virallisesta ilmoitustaulusta päättää killan kokous.

33 § Killan virallinen sähköpostilista

Killan virallisesta sähköpostilistasta päättää killan kokous.

34 § Päätöksistä valittaminen

Jos killan päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai killan sääntöjen vastainen, voi killan jäsen, raati tai raadin jäsen nostaa kanteen kiltaa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen.

35 § Killan sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä killan kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen voi tehdä raati tai kolmekymmentä (30) killan varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) killan varsinaisista jäsenistä kirjallisena raadille. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa.

36 § Killan purkautuminen

Kilta purkautuu, mikäli killan kokous niin päättää kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Purkautumisesitys on mainittava kokouskutsussa. Killan purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen toimintaan tai sen ollessa mahdotonta AYY:n toiminnan tukemiseen.

37 § Sääntömuutoksen ja purkautumispäätöksen voimaantulo

Sääntömuutos tai purkautumispäätös tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

38 § Sääntöjen astuminen voimaan

Nämä säännöt astuvat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

39 § Säännöissä määräämättömät asiat

Säännöissä määräämättömissä asioissa noudatetaan yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia.

 

Rakennusinsinöörikilta ry:n hallinto-ohjesääntö

 

Hallinto-ohjesääntö on hyväksytty Rakennusinsinöörikillan ylimääräisissä kokouksissa 20.10.2015 ja 5.11.2015.

 

1 § Ohjesäännön käytöstä

Tämä hallinto-ohjesääntö täydentää ja tarkentaa Rakennusinsinöörikilta ry:n sääntöjä.

Ohjesäännössä Rakennusinsinöörikilta ry:stä käytetään nimeä kilta. Ohjesääntö on alisteinen Rakennusinsinöörikilta ry:n säännöille.

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä killan kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista (14) vuorokautta.

Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen voi tehdä raati tai kolmekymmentä (30) killan varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) killan varsinaisista jäsenistä kirjallisena raadille. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa.

 

2 § Raadin kokoonpano ja sen jäsenten tehtävät

Raatiin kuuluvat:

* puheenjohtaja, joka kutsuu koolle raadin kokoukset, johtaa niissä puhetta, valvoo, että killan toiminta on sääntöjen mukaista ja edustaa kiltaa;

* kirjuri-tiedottaja, joka laatii pöytäkirjat raadin kokouksista, pitää kirjaa killan jäsenistä sekä huolehtii killan tiedotuksesta ja sähköpostilistoista;

* rahastonhoitaja, joka hoitaa killan taloutta

ja omaisuutta sekä valmistelee ehdotukset tilinpäätökseksi ja talousarvioksi;

* yrityssuhdevastaava, joka toimii yrityssuhdetoimikunnan puheenjohtajana;

* opintovastaava, joka toimii opintotoimikunnan puheenjohtajana;

* isännän ja emännän tehtävistä huolehtivat kaksi raadin jäsentä (jatkossa lyhennetään IE), joista kumpikin tahoillaan päättää vaalikokouksessa, ottaako nimikkeen isäntä vai emäntä. IE toimii sisäasiaintoimikunnan puheenjohtajana;

* excursiomestari, joka toimii excursiotoimikunnan puheenjohtajana;

* ulkovastaava, joka toimii ulkoasiaintoimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan puheenjohtajuus kestää raadin toimikauden, jonka jälkeen toiminta jatkuu seuraavaan Wappuun kv-vanhuksena toimihenkilön asemassa;

* Ruutisten päätoimittaja, joka toimii Ruutiset-toimikunnan puheenjohtajana ja vastaa killan internet-sivuista ja arkistosta; sekä

* fuksitoimikunnan puheenjohtaja, joka toimii lisäksi Wapusta eteenpäin killan fuksikapteenina. Toimikunnan puheenjohtajuus kestää raadin toimikauden, jonka jälkeen toiminta jatkuu seuraavaan Wappuun fuksikapteenina toimihenkilön asemassa.

 

Raati valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja määrittelee IE:n vastuualueet.

Raadin ja killan kokousten pöytäkirjojen tulee ilmestyä killan viralliselle ilmoitustaululle viimeistään kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

 

3 § Toimihenkilöistä ja heidän tehtävistään

 

Toimihenkilöitä ovat:

* pikkuisäntä, pikkuemäntä ja juomanlaskija (jatkossa lyhennetään pikku-IE), joiden tehtävänä on IE:n johdolla järjestää illanviettoja ja tapahtumia. Pikku-IE:n koko on maksimissaan kaksitoista (12) henkilöä;

* kulttuurivastaava, joka järjestää kiltalaisille kulttuuririentoja;

* liikuntavastaava, joka järjestää kiltalaisille urheilu- ja liikuntatapahtumia;

* kiltahuonevastaava, joka huolehtii IE:n johdolla kiltahuoneen viihtyvyydestä ja käyttötavaroiden riittävyydestä;

* lukkarimestari ja lukkarikisälli, joiden tehtävänä on teekkarilauluperinteen säilyttäminen ja kehittäminen ja jotka johtavat laulua killan tapahtumissa;

* dokumentoija, joka toimii kiltalehden kuvaajana ja huolehtii killan tapahtumien kuvallisesta dokumentoinnista;

* webbi[omanimi], jonka tehtävänä on ylläpitää ja päivittää killan internet-sivuja;

* toimittaja, joka toimii kiltalehden toimittajana;

* arkistonhoitaja, joka huolehtii killan arkistosta;

* fuksikapteeni, joka vastaa killan fuksitoiminnasta. Fuksikapteenilla on läsnäolo-, puhe-, esitys- ja äänioikeus raadin kokouksissa;

* ISOhenkilövastaava, joka huolehtii fuksikapteenin johdolla killan ISOhenkilötoiminnasta. ISOhenkilövastaavan toimikausi on sama kuin häntä ohjaavan fuksikapteenin;

* maisteriopiskelijavastaava, joka huolehtii fuksikapteenin johdolla ja yhdessä ISOhenkilövastaavan kanssa maisterivaiheen opiskelijoiden tutustuttamisesta kiltaan. Maisteriopiskelijavastaavan toimikausi on sama kuin häntä ohjaavan fuksikapteenin;

* kv-vanhus, joka vastaa ulkomaisten opiskelijoiden fuksikasvatuksesta. Kv-vanhuksella on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus raadin kokouksissa;

* alumnisuhdevastaava, joka huolehtii killan alumnitoiminnasta;

* killan dj, joka huolehtii musiikista killan tapahtumissa;

* international buddy, joka toimii ulkovastaavan apuna;

* opintoapu, joka toimii opintovastaavan apuna;

* excukisälli, joka toimii excursiomestarin apuna;

* ysvikisälli, joka toimii yrityssuhdevastaavan apuna; sekä

* oltermanni, joka valitaan professorikunnan joukosta kolmivuotiskaudeksi. Oltermanni toimii killan ja opettajakunnan yhdyssiteenä sekä lisäksi toimii killan neuvonantajana. Valinta tehdään vaalikokouksessa. Saman henkilön ei ole suotavaa toimia oltermannina kahta kautta enempää.

 

Killan raati ja killan kokous voivat tarvittaessa näiden lisäksi valita muita toimihenkilöitä.

 

4 § Toimikunnat ja niiden tehtävät

 

Toimikunnat ovat:

* opintotoimikunta, joka vastaa killan opintotoiminnasta, ottaa kantaa opintoasioihin, valmistelee raadin opintopoliittiset lausunnot ja huolehtii killan alumnitoiminnasta. Opintotoimikuntaan kuuluvat opintovastaava, hallopedit, opintoapu ja alumnisuhdevastaava;

* sisäasiaintoimikunta, joka järjestää erilaisia huvitilaisuuksia, huolehtii kiltahuoneen viihtyisyydestä ja ylläpitää killan lauluperinteitä. Sisäasiaintoimikuntaan kuuluvat IE, pikku-IE, kulttuurivastaavat, liikuntavastaavat, kiltahuonevastaavat, killan dj:t sekä lukkarimestarit ja –kisällit;

* excursiotoimikunta, joka järjestää excursioita. Excursiotoimikuntaan kuuluvat excursiomestari ja excukisällit;

* yrityssuhdetoimikunta, joka huolehtii killan yrityssuhteista ja koordinoi killan varainhankintaa. Yrityssuhdetoimikuntaan kuuluvat yrityssuhdevastaava ja ysvikisällit;

* ulkoasiaintoimikunta, joka huolehtii suhteista Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan alaisiin ja ulkopuolisiin opiskelijajärjestöihin sekä Aalto-yliopistossa energia- ja ympäristötekniikan aloja opiskelevien maisterivaiheen opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden tutustuttamisesta kiltatoimintaan. Ulkoasiaintoimikuntaan kuuluvat ulkovastaava, international buddyt, maisteriopiskelijavastaava ja kv-ISOhenkilöt;

* Ruutiset-toimikunta, joka vastaa kiltalehden toimittamisesta, internet-sivuista ja arkistosta. Ruutiset-toimikuntaan kuuluvat Ruutisten päätoimittaja, dokumentoijat, toimittajat, webbi[omanimi]:t ja arkistonhoitajat;

* fuksitoimikunta, jonka tehtävänä on perehdyttää ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat killan henkeen ja toimintaan, teekkariperinteisiin sekä opiskeluun Aalto-yliopistossa. Fuksitoimikunta vastaa lisäksi killan ISOhenkilötoiminnasta ja maisterivaiheen opiskelijoiden tutustuttamisesta kiltatoimintaan. Fuksitoimikuntaan kuuluvat fuksitoimikunnan puheenjohtaja, fuksikapteeni, ISOvastaava ja ISOhenkilöt; sekä

* vuosijuhlatoimikunta, joka vastaa killan vuosijuhlan, Hermanninsitsin, ja siihen liittyvien tapahtumien järjestelyistä;

 

Killan raati ja killan kokous voivat tarvittaessa näiden lisäksi nimittää muita toimikuntia.

 

Kaikkien toimikuntien toimintaan voi osallistua jokainen killan jäsen.

 

Rakennusinsinöörikilta ry:n perinneohjesääntö

 

Perinneohjesääntö on hyväksytty Rakennusinsinöörikillan ylimääräisissä kokouksissa

20.10.2015 ja 5.11.2015.

 

1§ Ohjesäännön käytöstä

Tämä perinneohjesääntö täydentää ja tarkentaa Rakennusinsinöörikilta ry:n sääntöjä. Ohjesäännössä Rakennusinsinöörikilta ry:stä käytetään nimeä kilta. Ohjesääntö auttaa säilyttämään, siirtämään ja ymmärtämään killan perinteitä ja tapoja. Se on alisteinen Rakennusinsinöörikilta ry:n säännöille.

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä killan kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä raati tai kolmekymmentä (30) killan varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) killan

varsinaisista jäsenistä kirjallisena raadille. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa.

 

I luku

 

Tunnukset ja merkit

 

2§ Killan tunnukset ja merkit

Killalla on oma lippu, merkkejä ja muita tunnuksia. Niiden tarkoituksena on lisätä kiltalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa killan identiteettiä. Killan merkeistä ja tunnuksista

päättää killan kokous. Killan viralliset värit ovat tummansininen ja hopea.

 

3§ Killan lippu ja airutnauhat

Killalla on tummansininen kankainen ulkolippu. Lipun keskellä on killan tunnus valkoisella. Lippua käytetään vuosijuhlissa ja muissa juhlavissa tilanteissa sen vaatimalla arvokkuudella. Killalla on lipunkantovyö.

Killalla on tummansininen samettinen sisälippu. Lipun keskellä on killan leima valkoisella ja leiman alla lukee teksti ”Otaniemi 1913”. Lippua käytetään vuosijuhlissa ja muissa juhlavissa tilanteissa sen vaatimalla arvokkuudella.

Killalla on pienoislippu eli standaari, joka on väritykseltään ja kuvioiltaan lipun kaltainen. Raati voi myöntää standaarin taholle, joka on merkittävästi tukenut killan toimintaa. Lisäksi killalla voi olla epävirallisemmissa tilaisuuksissa käytettävä lippu, joka muistuttaa ulkonäöltään varsinaista lippua. Killalla on killan värien mukaiset airutnauhat. Airutnauhoja käytetään niin, että ne kulkevat oikealta olkapäältä vasemmalle lanteelle.

 

4§ Killan leima

Killalla on leima. Leima on pyöreä ja siinä on tunnus IK, jota kiertää teksti ”Rakennusinsinöörikilta TKY”. Leimaa käytetään killan virallisissa asiakirjoissa ja yhteyksissä. Leimaa voidaan käyttää myös epävirallisemmissa yhteyksissä killan tunnuksena. Lisäksi killalla on pyöreä sinetti, jossa on teksti ”IK”.

 

5§ Killan jäsenmerkit

Killan jäsenmerkki on hopeinen rintaneula, jota kaikilla killan jäsenillä on oikeus käyttää. Jäsenmerkki on malliltaan ympyrä, jonka sisällä on I-palkki ja K-kirjain. Entisillä ja nykyisillä raadin jäsenillä on oikeus käyttää killan kultaista jäsenmerkkiä, joka on samanlainen kuin killan jäsenmerkki, mutta kullattu.

 

6§ Killan ansiomerkit sekä Kaskelottistipendi ja –pinssi

Killan ansiomerkkejä ja Kaskelottipinssiä käytetään akateemisten kunniamerkkien tavoin ja niitä voidaan käyttää myös frakin kanssa. Merkkien kanssa frakissa käytetään taskuliinaa. Miehet kiinnittävät merkin puvun takin vasempaan rintapieleen. Naiset kiinnittävät merkin vastaavaan kohtaan asussaan. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta.

Killan hopeinen ansiomerkki on hopeinen IK-merkki tammenlehvillä. Merkki voidaan myöntää ansioituneelle ja innostuneelle kiltatoimijalle killan vuosi- tai puolivuosijuhlassa. Merkin saajan tai saajat päättää raati kiltalaisten ehdotusten perusteella.

Killan kultainen ansiomerkki on kultainen IK-merkki tammenlehvillä. Merkki voidaan myöntää erittäin ansioituneelle ja pitkään toimineelle kilta-aktiiville killan vuosijuhlassa. Ansiomerkin saajan tai saajat päättää vuosittain raadin nimittämä työryhmä, jonka on edustettava laajasti kiltalaisia. Työryhmä ei voi myöntää merkkiä itselleen eikä istuvalle raatilaiselle. Ansiomerkkiä ei tule myöntää heppoisin perustein.

Kaskelotti-stipendi on vuosittain myönnettävä apuraha. Apuraha myönnetään henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti kohottanut yhteishenkeä ja rakentajahenkeä rakennus- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden keskuudessa, tai edistänyt merkittävästi mielenkiintoa alan opiskelua kohtaan. Stipendin saaja saa rintaansa hopeisen kaskelottipinssin. Kaskelottistipendistä on erilliset säännöt. Kaskelottirahastoa hoitaa AYY.

 

7§ Erityisiä tunnuksia

Killalla on erityisiä tunnuksia, joita voivat halutessaan käyttää niiden käyttöön oikeutetut henkilöt.

Näitä erityisiä tunnuksia ovat:

* puheenjohtajan nuija, jota puheenjohtajan tulee käyttää kaikissa killan kokouksissa;

* puheenjohtajan käädyt, joita käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa juhlapuvun kanssa. Käädyt koostuvat hopeasta, lasista ja keltakullasta. Käätyjä säilytetään puisessa rasiassa, jossa on raksansininen verhoilu. Säilytysrasian kannessa on laatta, johon kaiverretaan käätyjen kantajien nimet. Käätyjen säilyttämisestä ja laatan kaiverruttamisesta huolehtii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL;

* puheenjohtajan kello, joka roikkuu ketjussa. Kelloa käytetään haalarien kanssa;

* vuoden fuksin käädyt, jotka luovutetaan killan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle fuksille. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulaketjusta, siinä roikkuvasta vasarasta sekä aiempien vuoden fuksien henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden ISOhenkilön käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle ISOhenkilölle. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulakettingistä, siihen liitetystä muottilukosta sekä aiempien vuoden ISOhenkilöiden henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden kv-ISOhenkilön käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle kv-ISOhenkilölle. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulakettingistä sekä aiempien vuoden kv-ISOhenkilöiden henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden iIKan käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla esimerkilliselle raksalaiselle. iIKkaa on usein kuvailtu adjektiivein ”rakentajahenkinen, iloinen, reilu, reipas, mukava ja iloinen”

* isännän ja emännän vyöt, joita IE kantaa killan vuosi- ja puolivuosijuhlissa. IE vastaa siitä, että ennen juhlia vyöt on ladattu täyteen. Vyöt ovat nahkaiset pikkupulloilla ladattavat panosvyöt;

* lukkarin sauva, jota killan lukkarimestari tai lukkarikisälli käyttää johtaessaan laulua. Sauva on puinen ja varustettu nahkaisella kantolaitteella. Sauvaa saa lyödä pöytään vain pystyasennossa;

* killan gongi, jota lukkarimestari tai lukkarikisälli käyttää killan sitseillä;

* killan laulukirja Hermanni;

* oltermannin sauva, jonka vanha oltermanni luovuttaa seuraajalleen vaihtositseillä. Oltermannin sauva on musta, mutta sen päät ovat ruostumatonta terästä. Toisessa päässä on killan tunnus;

* killan kunniajäsenen merkki, joka luovutetaan kunniajäsenelle tilaisuudessa, jossa hänet kunniajäseneksi kutsutaan. Kunniajäsenen merkki on taskumatti kaiverruksin. Merkki on henkilökohtainen;

* seremoniamestarin sauva ja lyöntialusta, jota seremoniamestari käyttää Hermanninsitsissä. Sauvaan on kaiverrettu sauvaa käyttäneiden nimet; sekä

* excursiomestarin torvi, jota excursiomestari käyttää excursiotoiminnassa.

 

II luku

 

Killan perinteistä

 

8§ IK-hymnistä

IK-hymni lauletaan keskiyöllä välittömästi teekkarihymnin jälkeen.

 

9§ Viinasammosta

Killan suuriin juhliin kuuluu olennaisena osana viinasampo, josta on säädetty tarkemmin viinasammon omassa reclementissä ja orderissa. Killan jäsenet manaavat laulamalla viinasammon esille puolen yön jälkeen. Viinasampoa saavat käyttää vain killan IE, pikku-IE sekä aikaisemmat isännät ja emännät. Fuksin ei tule milloinkaan nauttia viinasammon antimia tahi edes koskettaa viinasampoa.

 

10§ Killan tapahtumista

Kilta järjestää vuosittain mahdollisuuksien mukaan ainakin seuraavat tapahtumat:

* Hermanninsitsin, joka on killan vuosijuhla. Hermanninsitsi järjestetään professori Herman Hanneliuksen syntymäpäivää (11.4.) lähimpänä mahdollisena perjantaina;

* 1⁄2-Hermannin, joka on killan puolivuotisjuhla ja joka järjestetään puoli vuotta Hermanninsitsin jälkeen perjantaina;

* pIKkujoulut, jotka järjestetään marraskuussa soveliaana perjantaina. Vaalikokous pyritään pitämään aiemmin samana päivänä;

* Kotimaan Pitkä -excursion, jolle osallistujat valitaan hakemusten perusteella; sekä

* Wappusimat, jotka järjestetään wappuaattona.

Lisäksi kilta järjestää oltermannin toimikauden vaihtuessa oltermannin vaihtositsit. Tilaisuudessa testataan ja koetellaan oltermanniehdokkaan sopivuutta tehtäväänsä.

 

11§ KP-Palkinto

Killan Kotimaan Pitkä -excursiolla positiivista teekkarihenkeä ansioituneesti ylläpitäneelle henkilölle luovutetaan KP-Palkinto. Palkinnonsaajan velvollisuutena on säilyttää palkintoa asiallisesti, kaiverruttaa siihen nimensä ja palkitsemisvuosi sekä toimittaa palkinto excursiomestarille ennen seuraavaa Kotimaan Pitkä -excursiota. Palkinnosta on laadittu tarkemmat ohjeet ja säännöt