Jaakko Aho – Kalliotekniikka

Kuka

Nimi: Jaakko Aho

Fuksi: 2015 

Valmistunut: Kandi kesällä 2018, DI syksyllä 2020

Pääaine: Kandi: Energia- ja ympäristötekniikka, sivuaineena tietotekniikka. Maisteri: Geoengineering (kalliotekniikka)

Harrastukset: Ainakin maastopyöräily, satunnainen frisbeegolf ja videopelit. Lisäksi pitäisi treenata Jukolan viestiin, eli kaipa suunnistuksenkin voi harrastuksiin laskea. 

---

Jaakon kokemuksia ja vinkkejä opintoihin liittyen 

 

Miten päädyit valitsemasi pääaineeseen?

Itse olen hyvä innostumaan vähän kaikesta. Lukion jälkeen tavoitteena oli päästä Aaltoon, mutta vielä silloin ei oma ala ollut itsellekään varma. OIen kuitenkin pienestä pitäen kurkkinut työmaille, joten jo fuksivuoden aikana kiinnostuksen kohteet suuntautuivat infrarakentamiseen. Toki siinä sivussa myös tietotekniikka ja geoinformatiikka on kiinnostanut. Lisäksi omat kesätyöpaikkani ovat melko vahvasti ohjanneet minua kalliorakentamisen pariin, sillä kokemukset työelämästä ovat osoittaneet, että ala tuntuu omalta. Ensimmäisinä opintovuosina voi hyvin kokeilla eri pääaineiden kursseja ja omasta opintosuuntautumisesta ei kannata ottaa stressiä.

 

Miten suhtauduit opintojen arvosanoihin? Mihin kursseihin on mielestäsi tärkeä panostaa?

Itse en stressannut aivan hirveästi arvosanoista, oppiminen ja opinnoissa eteneminen oli tärkeämpää. Aallosta löytyy kursseja laidasta laitaan ja oma panostuksenikin vaihteli sen mukaan. Osa kursseista on ehdottomasti ns. pääaineen runkokursseja, joihin suosittelen panostamaan, sillä niistä saadut tiedot ja taidot tulevat kyllä jossain kohtaa myöhemmin tarpeeseen. Esimerkiksi vapaavalintaisiin voi sisällyttää mielenkiintoisia kursseja, joiden työpanosta voi sovittaa oman mielenkiinnon mukaan. Kannattaa myös muistaa, että oma työpanos on rajallinen ja joskus kurssien välillä pitää priorisoida.

Mikä on paras kokemuksesi tai hauskin muisto opintoihin liittyen?

Opiskelussa ehdottomasti parasta on opiskelijakaverit ja Otaniemen opiskelijayhteisö. Otaniemessä on helppo tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja yhdessä kaikki on mukavampaa, niin opiskeluissa kuin vapaa-ajallakin. Kannattaa muodostaa kaveriporukoita, joiden kanssa opiskella ja rohkeasti lähteä mukaan kilta- tai muuhun Otaniemen yhdistystoimintaan.

Omat parhaat muistot opintojen puolelta liittyvät ehdottomasti kaveriporukan kanssa yhdessä hajoilemiseen laskareiden ja tenttien painaessa päälle. Opiskelujen ulkopuolelta suosikkeja ovat ehdottomasti fuksi- ja isovuodet kilta- ja ammattiainekerhotoiminnassa sekä Teekkarispeksissä mukana oleminen. Erityismainintana suosittelen vahvasti killan ja ammattiainekerhojen ulkoexcuille osallistumista, sillä niissä usein pääsee paikkoihin, joihin myöhemmin on vaikeampi päästä.

 

Mikä on oma kokemuksesi kesätöistä ja onko sinulla jotain vinkkejä liittyen kesätyönhakuun?

Itse sain oman alan kesätöitä Länsimetron louhintaurakkaan haalariharjoittelijaksi vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Kolmannen vuoden jälkeen olen sitten toiminut kesäisin ja opintojen ohella nuorempana suunnittelijana kalliotilojen ja tunneleiden parissa konsulttitoimistossa. Opintojen alussa ei kuitenkaan kannata kesätöistä uran kannalta stressata, opintojen edetessä oman alan työnhaku helpottuu merkittävästi taitojen ja alan verkostojen kasvaessa.

 

Teitkö jotain aktiivihommia opintojen aikana?

Olin varsin aktiivinen opiskelijatoiminnassa koko opiskeluaikana. Ensimmäiset kolme vuotta meni killan ja Maa- ja kalliorakentajat -ammattiainekerhon toiminnassa mukana erinäisissä rooleissa. Kiltapuolelta merkittävimpiin hommiin on kuulunut mm. kulttuurivastaavana toimiminen sekä nykyisen kiltahuoneen remontoinnin vetäminen. Maa- ja kalliorakentajien hallituksessa toimin kaksi kautta, jossain määrin jokapaikanhöylänä, ja olen siellä mm. rakentanut uudet nettisivut ja ollut järjestämässä SGY:n Geotekniikan päivää sekä lukuisia tapahtumia ja kokouksia. Eli jo kilta- ja ammattiainekerhotoiminnassa pääsee tekemään hommia laidasta laitaan.

Opintojen myöhemmässä vaiheessa olin myös aktiivinen Teekkarispeksin toiminnassa. Muutama kaverini vinkkasi, että sinne tarvittaisiin tekijöitä teatteritekniikan pariin, tartuin haasteeseen. Eli olin tekemässä kokoillan musikaalia 2500 katsojalle ilman minkäänlaisia näyttely-, laulu-, tanssi- tai soittotaitoja. Se lienee osoitus siitä, että opiskelijatoimintaan mukaan lähtemiseen riittää vain into tehdä ja opetella uusia asioita. Myöhemmin speksissä saappaani kasvoivat aina tuottajaksi saakka.

Itse voin vain suositella aktiivista osallistumista opiskelijaelämään. Pääsyynä tähän on toki se, että aktiivihommissa on todella hauskaa. Lisäksi niissä hyvänä sivutuotteena oppii paljon mm. kokouskäytäntöjä, organisaatiotaitoja ja yhdistyksen (ja samalla yrityksen) talouden perusteita, joista kaikista on paljon hyötyä työelämässä.

Mikä on oma kokemuksesi diplomityön teosta? 

Tein diplomityöni yritykseen, jossa olin toiminut nuorempana suunnittelijana jo opiskelujen aikana.  Aiheen miettiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja siihen kannattaa hyödyntää myös laajasti kollegoiden ja esimiehen näkemyksiä. Kannattaa rohkeasti ilmaista omia mielenkiinnon kohteita aiheisiin liittyen, mutta samalla pitäen mielessä, että diplomityö mahdollistaa myös itselle vielä siinä vaiheessa täysin vieraiden aiheiden opiskelun. Diplomityö voi myös ohjata urakehitystä tiettyyn suuntaan, joten kannattaa valita aihe, jonka asiantuntija tulevaisuudessa haluaa olla.

Itse asetin jo alussa tavoitteekseni, että käytän diplomityöhöni aikaa 6 kk ja siihen lopulta pääsinkin. Tämä toki tarkoitti, että tein diplomityötä lähes täysipäiväisenä. Diplomityötä tehdessä on hyvä muistaa, että koulu (eli käytännössä arvostelukriteerit), diplomityöpaikka (esim. työstä saatava tieto ja taloudellinen hyöty) ja itse kirjoittaja (esim. oppiminen, arvosana, oman ajankäyttö) asettavat omat tavoitteet työlle. Nämä tavoitteet kannattaa luonnostella jo työn alkuvaiheilla ja painottaa työssä asioita, jotka nämä tavoitteet täyttävät mahdollisimman hyvin. Työn tekemisen aikana kannattaa muodostaa hyvät rutiinit sekä omalle työskentelylle että ohjaajan ja valvojan kanssa toiminnalle. Tämän lisäksi työn viimeistelyyn ja oikolukuun menevä on todennäköisesti suurempi kuin osaa alussa odottaa.

Mitä valmistuneen elämään kuuluu diplomityön palautuksen jälkeen?

Toimin edelleen samassa työpaikassa kuin opiskelujeni ja diplomityön kirjoittamisen aikana, nyt vain nimikkeenä on kalliorakennesuunnittelija. Itselle siis valmistuminen ei juurikaan ole muuttanut arkeani, etenkään työelämän suhteen. Diplomityön kirjoittaminen loivensi lisäksi sopivasti muutosta opiskelija-arjesta työelämään. Valmistumisen jälkeen työkalenterini onkin täyttynyt kiitettävää tahtia vaativien avolouhintakohteiden, tunneleiden ja muiden maanalaisten tilojen suunnitteluun liittyvistä kokouksista ja työmaakäynneistä. Siinä sivussa osaamiseni on päässyt karttumaan niin kalliorakennesuunnittelun, kuin tietomallintamisenkin saralla.

Suurimmat muutokset ovat olleet työelämän ulkopuolella, sillä aktiivisella opiskelijaelämällä on ollut suuri merkitys arjessani. Valmistuminen ja työelämän oravanpyörään hyppääminen voikin olla jopa suurempi muutos kuin opiskelujen aloittaminen ja siihen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Esimerkiksi uuden harrastuksen aloittaminen voi helpottaa opiskelun ja opiskelijatapahtumien loppumisen aiheuttaman aukon täyttämistä.

 

Jäikö Jaakolle kysyttävää? Hänet löytää TG:stä @Jakezi

 

Kiinnostaisiko sinua kuulla jotain tiettyjä kokemuksia killan alumneilta? Alumniblogin kysymyksiin tai muuhun sisältöön liittyvät kommentit tai toiveet voi lähettää tänne: https://forms.gle/H5FpjFXjKC8jwBdWA