Mika Lemmetyinen – Rakennetekniikka

Kuka?

Nimi: Mika Lemmetyinen

Fuksi: 2010

Valmistunut:  Kandi 2014 ja DI 2017

Pääaine: Rakennetekniikka

Harrastukset: Kitara, piano, pyöräily

 


Mikan kokemuksia ja vinkkejä opintoihin liittyen

 

Miten päädyit valitsemasi pääaineeseen? 

Suunnittelu ja rakennetekniikka kiinnostivat minua heti opintojen alusta lähtien, joten pääaineen valinta tuntui helpolta. Työelämässä eniten ns. suoraa hyötyä on ollut pääaineen suunnittelukursseista, mutta mielestäni on hyvä opiskella myös muita aiheita. Kävin melko laajasti pää- ja sivuaineiden ulkopuolisia kursseja, koska halusin ymmärtää rakennetun ympäristön alojen yhteistoimintaa ja rajapintoja. Mielestäni laaja-alaisesta opiskelusta on ollut minulle paljon hyötyä työelämässä.

 

Miten suhtauduit opintojen arvosanoihin?

Opintojen alkuvaiheessa arvosanat tuntuivat kovin tärkeiltä, mutta vuosien saatossa aloin arvostaa enemmän oppimista ja ymmärtämistä. Kurssiarvosanoihin vaikuttivat monet tekijät, joista kaikki eivät aina kuvastaneet oppimisen laatua. Työläästä ja vaikeasta kurssista läpipääsy rimaa hipoen tuntui voitolta, mutta toisessa kurssissa melko hyväkin arvosana saattoi harmittaa. Pidän edelleen asioiden ymmärtämistä yksittäisen kurssin arvosanaa tärkeämpänä. Tentin arvosana kuvastaa vastauksia tietyllä hetkellä tiettyihin kysymyksiin, mutta kurssin teemoihin liittyvää tietoa ja osaamista voi kertyä paljon myös tentin jälkeen. 

 

Mikä on paras kokemuksesi tai hauskin muisto opintoihin liittyen?

Hyviä kokemuksia ja muistoja tuli Otaniemessä valtava määrä. Yhtenä timanttina mieleen palaa aina IK 100-juhlalukuvuosi ja erityisesti vuosijuhlaviikko. Wappusimoille on ollut aina mukava mennä, niin opiskelijana kuin nykyään alumnina. Wapun tunnelma, aina (?) aurinkoinen sää, herkulliset tarjoilut ja tietysti laaja joukko kiltalaisia on erinomainen yhdistelmä.

IK100-Wappuna Ulliksella aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta

Mikä on oma kokemuksesi kesätöistä ja onko sinulla jotain vinkkejä liittyen kesätyönhakuun?

Kesätyöpaikan haku kannattaa aloittaa ajoissa ja aktiivisesti. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa voi mielestäni hyvin tehdä muitakin kuin ns. oman alan hommia. Jokainen työkokemus on yleensä eduksi seuraavaa työpaikkaa hakiessa. Hakemuksia lähetellessä kannattaa muistaa myös julkinen sektori (esim. valtio, kaupungit, kunnat, jne.) ja yritystoiminnan koko skaala (esim. tutkimus- ja mittaus, tilaajatehtävät, suunnittelu, urakointi, ylläpito ja huolto, myynti, jne.)

Hakemuksia kannattaa lähettää laajasti erilaisiin työpaikkoihin. Fuksivuoden keväällä hain kuukausien ajan kaikkiin alan suurimpiin firmoihin kesätöihin, mutta jokaisesta tuli vuorollaan kieltävä vastaus. Lopulta toukokuussa otin yhteyttä erääseen pienehköön firmaan ja aloitin siellä kesätyöt pari viikkoa myöhemmin. Kesätyöt infratyömaalla opettivat paljon ja lopulta ohjasivat opintojen ja uran suuntaa nykypäivään saakka.

 

Teitkö jotain aktiivihommia opintojen aikana?

Työskentelin oman alan avustavissa suunnittelutehtävissä osa-aikaisesti opintojen ohessa kolmannen opiskeluvuoden syksystä lähtien. Työ ja opiskelu tukivat toisiaan, mutta toisaalta ne olivat myös hyvia vastapainoja toisilleen. 

Olin myös pari vuotta IK:n raadissa ja lisäksi pari vuotta ammattiainekerho Väännön hallituksessa. Raativuosille osui mm. IK 100-juhlalukuvuosi, joka oli tietenkin erityistä aikaa koko killalle. Järjestötoiminnasta oli paljon hyötyä myös työelämää ajatellen, sillä pääsin oppimaan paljon uutta ja verkostoitumaan niin Otaniemessä kuin koko rakennetun ympäristön alalla. Aktiivisuutta opiskelijajärjestöissä on arvostettu tähän mennessä jokaisessa työhaastattelussani.

Välillä opiskeluiden, palkkatöiden ja kiltahommien yhteensovittaminen oli rankkaa, mutta pääosin se kannatti. Samalla ymmärsin priorisoinnin, delegoinnin ja itsestään huolehtimisen tärkeyden. Kiireiden ja stressin pyörteissä on syytä olla armollinen ja lempeä itselleen ja muille, sillä burnout ja uupumus eivät ole kenenkään etu. Kuormaa pitää pystyä myös keventämään.

Tunnelmia 100. Hermannin pääjuhlasta Dipolista, kuvannut Matti Nurmi.

Mikä on oma kokemuksesi diplomityön teosta? 

Dippa on iso työ, joten aiheen ja työpaikan haku kannattaa aloittaa ajoissa. Usein dippaasi liittyvät järjestelyt eivät ole esim. professorin tai pomosi prioriteettilistan kärjessä, joten sopivan aiheen löytyminen tai varsinainen työn aloittaminen voi viivästyä helposti. Ole siis aktiivinen ja muistuttele kaikkia asianosaisia riittävän usein!

Olin onnekas, sillä dippatyöni valvontaan ja ohjaukseen osallistui useita henkilöitä ja he kaikki olivat kiinnostuneita työn edistymisestä. Minusta oli erittäin hyvä, että dippaani liittyen pidettiin 1-2 kk välein ns. seurantapalavereita, jotka olivat samalla välitavoitteita työn edistymisessä. Tutkimuksen suunta ja rajaus olivat jatkuvasti kaikkien tiedossa, joten viimeistelyvaiheessa ei tullut suuria yllätyksiä.

Dippatyön aihe on parhaimmillaan mielenkiintoinen ja inspiroiva, mutta valitettavasti todellisuus on usein jotain muuta. Kaikki dippatyöt eivät mullista maailmaa tuloksillaan, vaan jotkut vain raapaisevat tutkimusaiheensa pintaa ja jättävät paljon kysymyksiä jatkotutkimuksille. Diplomityöt ovat joskus “vain” tutkinnon pakollisia osasuorituksia ja sekin on mielestäni ihan okei. Suosittelen miettimään mikä on oma tavoitteesi ja tarkoituksesi dippatyötä tehdessä. Jos dipan aihe kiinnostaa ja innostaa, niin panosta siihen ja nauti tutkimustyöstä, sillä voit saada suuria muutoksia aikaan! Toisaalta jos dippa tuntuu pakkopullalta, niin tee se vain valmiiksi ja etsi myöhemmin valmistuneena diplomi-insinöörinä intohimoasi jonkin toisen aiheen parista!

 

Miten päädyit ensimmäiseen työpaikkaasi valmistumisen jälkeen?

Minulle oli luontevaa jatkaa dippatyön jälkeen samassa työpaikassa. TEK:n ja RIL:n palkkatutkimuksista oli hyötyä palkkaneuvotteluissa, mutta omaa osaamista ja vahvuuksia on hyvä tuoda rohkeasti esiin, jotta palkka vastaa omaa rooliasi. Valmistumisen jälkeen vastuut yleensä kasvavat, mutta kaikkea ei ole tarkoitus osata heti. Eräs valmistumisen parhaista puolista on ollut vapaus, kun ei tarvitse aina työpäivän jälkeen tehdä laskareita tai harjoitustöitä.

 

Mitä valmistuneen elämään kuuluu diplomityön palautuksen jälkeen?

Valmistumisen jälkeen työskentelin maanalaisten rakenteiden rakennesuunnittelijana eli esimerkiksi tunneliprojekteissa suunnittelijana. Noin vuosi valmistumisen jälkeen vaihdoin siltasuunnitteluun erikoistuneeseen yritykseen, jossa tein suunnittelijan töitä reilun parin vuoden ajan. Tammikuussa 2021 siirryin valtiolle tilaajapuolen tehtäviin, joten nykyinen työni on hyvin erilaista kuin aiemmat työt suunnittelijana. Suosittelen kaikille rohkeaa kokeilua myös uravalinnoissa. Vuosikymmeniä kestävän uran aikana ehtii tehdä kaikenlaista ja tarvittaessa vaihtaa myös takaisin, jos siltä tuntuu. 

 

Mahdolliset loppusanat tai vapaat terveiset lukijalle 🙂

Nauti opiskeluajasta ja tee rohkeasti juuri sinua kiinnostavia asioita!

 

Kiinnostaisiko sinua kuulla jotain tiettyjä kokemuksia killan alumneilta? Alumniblogin kysymyksiin tai muuhun sisältöön liittyvät kommentit tai toiveet voi lähettää tänne