Säännöt

Rakennusinsinöörikilta ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Rakennusinsinöörikillan vuosikokouksessa 27.2.2023 ja ylimääräisessä kokouksessa 21.3.2023.

 

I Luku

Nimi, kotipaikka, kielet ja tarkoitus

 

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikkakunta ja kieli

Yhdistyksen nimi on Rakennusinsinöörikilta ry, Byggnadsingenjörsgillet rf. Yhdistys voi käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä IK ja epävirallista englanninkielistä nimeä The Guild of Civil Engineers. Killan kotipaikka on Espoo. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. Kokouksissa keskusteluun voi osallistua myös muilla kielillä. Ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

 

Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä kilta.

 

2 § Killan tarkoitus

Killan tarkoituksena on: 

* toimia Aalto-yliopiston rakennustekniikasta kiinnostuneiden opiskelijoiden yhdistäjänä;

* ajaa killan jäsenten yleisiä ja yhteisiä etujaan yliopistossa;

* edistää heidän ammatillisia etujaan ja innostaa heitä seuraamaan ammatillisia sekä yleisiä;

* yhteiskunnallisia kysymyksiä; sekä

* ylläpitää tervettä teekkarihenkeä.

Kilta on yleishyödyllinen yhdistys.

 

3 § Killan toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta:

  1. järjestää kokouksia, opintoretkiä, illanviettoja, juhlia ja muuta vapaa-ajantoimintaa;
  2. huolehtii killan tiedotustoiminnasta;
  3. voi järjestää opintoihin, yliopistoon, yliopistopoliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu-, opinto ja tiedotustilaisuuksia;
  4. auttaa jäseniään perehtymään korkeakouluun ja sen ilmapiiriin järjestämällä fuksikasvatusta ja pitämällä yhteyttä korkeakoulun henkilökuntaan;
  5. pitää yhteyttä oman ja muiden yliopistojen opiskelijajärjestöihin, alan ammatillisiin järjestöihin ja yrityksiin sekä muihin sidosryhmiin; sekä
  6. osallistuu ja vaikuttaa edustuksellaan Aalto-yliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) elimissä pyrkien edistämään jäsentensä etuja.

 

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi kilta voi järjestää maksullisia tapahtumia, luvallisia arpajaisia, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, tehdä talkootöitä, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä kerätä jäsenmaksuja. Kilta voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Kilta voi ostaa, omistaa ja myydä kohtuullisissa määrin osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita, joiden tuotto käytetään killan tarkoituksen toteuttamiseksi. Kilta voi tallettaa varallisuuttaan sijoitus-, säästö- ja korkotileille. Kilta voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellisesti pienimuotoista ansiotoimintaa tarkoituksensa toteuttamiseksi, mutta ei hankkia taloudellista etua tai ansiota toimintaansa osallistuville jäsenille.

 

II Luku

Jäsenet ja maksut

 

5 § Killan jäsenet

Killan jäseniä ovat varsinaiset ja vanhat jäsenet sekä ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet. 

  1. Killan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen killan toiminnasta kiinnostunut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. 
  2. Killan vanhaksi jäseneksi voidaan hyväksyä Aalto-yliopistossa tai Teknillisessä korkeakoulussa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja opintonsa päättänyt henkilö, joka on ollut killan varsinaisena jäsenenä. 
  3. Killan ulkojäseneksi voidaan anomuksesta hyväksyä killan toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.
  4. Killan kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä killan toimintaa tukeva yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. 
  5. Killan kunniajäseneksi voi killan kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut killan toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt killan pyrkimyksiä. Varsinaista jäsentä ei voida kutsua kunniajäseneksi. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee raati tai kymmenen (10) killan varsinaista jäsentä käsittävä ryhmä.

 

6 § Jäsenluettelo

Killan raadin on pidettävä killan jäsenistä jäsenluetteloa, josta ilmenee kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka ja tieto siitä, onko jäsen AYY:n jäsen vai ei. Jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan tietojensa muutoksista killan raadille.

 

7 § Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet ovat velvollisia suorittamaan killalle lukuvuosittain jäsenmaksun. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksun suuruuden määrää killan vuosikokous. Ulko- ja kannatusjäsenten sekä vanhojen jäsenten jäsenmaksusta päättää killan raati, ja maksu suoritetaan vuosittain. Eri jäsenryhmien jäsenmaksujen suuruus voi poiketa toisistaan. Jäsenmaksusta ovat kuitenkin vapautettuja:

  1. kunniajäsenet; sekä
  2. varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon koko lukuvuodeksi.

 

8 § Killasta eroaminen

Jäsen voi erota killasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti raadille tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä killan kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

III Luku

Erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto

 

9 § Erottaminen ja rankaiseminen

Raati voi erottaa kiltalaisen, mikäli hän

* ei täytä jäsenyysehtoja;

* on toiminut killan tarkoituksen, tavoitteiden tai päätösten vastaisesti;

* on käyttäytynyt killan piirissä häiritsevästi tai sopimattomasti; taikka

* aiheuttanut toiminnallaan haittaa tai vahinkoa killalle, killan maineelle tai muille kiltalaisille.

 

Edellä mainituista rikkeistä raati voi antaa kiltalaiselle myös varoituksen tai enintään puolen vuoden mittaisen kiellon osallistua killan toimintaan kuultuaan kaikkia osapuolia. Osallistumiskielto voi koskea kaikkea muuta toimintaa paitsi killan kokouksia, ja se astuu voimaan välittömästi. Erottamispäätös ja ohjeet sisäiseen muutoksenhakuun on toimitettava viipymättä jäsenelle.

 

10 § Sisäinen muutoksenhaku

Raadin päätös erottamisesta, varoituksesta ja osallistumiskiellosta voidaan saattaa killan kokouksen ratkaistavaksi rangaistuksen kohteena olevan ja viiden (5) muun äänioikeutetun kiltalaisen yhteisestä vaatimuksesta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun raati on julkistanut päätöksensä. Valitus on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä. Vaatimusta ei voi esittää, mikäli rangaistava ei ole jäsenkelpoinen tai on laiminlyönyt jäsenmaksunsa.

 

IV Luku

Killan kokoukset

 

11 § Kokoukset

Killan kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.

 

12 § Vuosikokous

Vuosikokous on pidettävä helmikuun aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:

  1. toimintakertomus edelliseltä vuodelta;
  2. tilikertomus ja tilinpäätös;
  3. toiminnantarkastajien lausunto;
  4. tilinpäätöksen hyväksyminen;
  5. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille;
  6. raadin valmistelema toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle;
  7. raadin valmistelema talousarvio kuluvalle toimikaudelle;
  8. killan jäsenmaksun suuruus seuraavalle lukuvuodelle; sekä
  9. killan viralliset ilmoituskäytännöt ja virallinen sähköpostilista. 

 

13 § Vaalikokous

Vaalikokous on pidettävä 1. marraskuuta ja 6. joulukuuta välisenä aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:

  1. raadin jäsenten lukumäärä ja vastuualueet;
  2. raadin puheenjohtajan, rahastonhoitajan ja muiden raadin jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi;
  3. kahden (2) toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varahenkilöidensä valinta seuraavaksi toimikaudeksi; sekä
  4. tarvittavien toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi.

 

14 § Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräinen kokous pidetään, kun killan kokous niin päättää tai kun raati katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) killan äänioikeutetuista jäsenistä sitä raadilta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

 

15 § Kokousten koolle kutsuminen

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Se  lähetetään killan viralliselle sähköpostilistalle ja killan virallisten ilmoituskäytäntöjen mukaisesti vähintään viikkoa ennen kokousta, Aalto-yliopiston luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. 

 

16 § Päätösvaltaisuus

Kokous on päätösvaltainen, kun se on killan sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

 

17 § Oikeudet killan kokouksissa

Killan kokouksissa on läsnäolo, puhe- ja esitysoikeus kaikilla killan jäsenillä. Äänioikeus on varsinaisilla jäsenillä siten, että jokaisella on yksi ääni. Kokouksen päätöksellä voidaan myös kiltaan kuulumattomalle myöntää läsnäolo- ja puheoikeus. Valtakirjalla ei voi äänestää.

 

18 § Kokouksessa käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä julistaa kiireelliseksi ottaen huomioon yhdistyslain määräykset.

 

Ainoastaan killan kokous voi päättää:

  1. killan sääntöjen muuttamisesta;
  2. killan kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta;
  3. raadin tai sen jäsenen tai killan toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;
  4. äänestys- ja vaalijärjestyksestä;
  5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
  6. killan purkamisesta.

 

Päätöstä näissä ja näihin verrattavissa asioissa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

 

Mikäli killan jäsen haluaa tuoda jonkin asian killan kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti raadille niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

19 § Päätöksenteko

Päätökset killan kokouksessa tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

20 § Killan kokousten pöytäkirjat

Killan kokousten pöytäkirjat julkaistaan killan virallisten ilmoituskäytäntöjen mukaisesti viimeistään kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä.

 

21 § Virasta erottaminen ja eroaminen

Killan kokous voi perustellusta syystä vapauttaa luottamus- tai toimihenkilön kesken toimikauden. Raati, raadin jäsen, luottamushenkilö tai toimihenkilö voi erota tehtävästään killan kokouksessa. Päätös erottamisesta tai luottamustehtävästä vapauttamisesta voidaan tehdä vain, jos siitä on mainittu kokouskutsussa. Killan kokous valitsee uuden raadin, raadin jäsenen tai luottamushenkilön jäljellä olevalle toimikaudelle, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Toimihenkilön jäljellä olevalle toimikaudelle valitsee killan kokous tai raati.

 

V Luku

Killan raati

 

22 § Raati

Killan toiminnasta vastaa kalenterivuodeksi kerrallaan vaalikokouksessa valittu raati, joka tarkoittaa yhdistyslain mukaista hallitusta.

 

23 § Raadin tehtävät

Raadin tehtäviin kuuluu ainakin:

  1. johtaa killan toimintaa;
  2. valmistella killan kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset;
  3. hoitaa killan taloutta ja omaisuutta;
  4. pitää luetteloa killan jäsenistä ja päättää jäseneksi hyväksymisestä;
  5. laatia ehdotus killan toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi;
  6. valvoa ja ohjata toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa;
  7. kutsua killan kokoukset koolle tarpeen vaatiessa;
  8. edustaa kiltaa;
  9. vastata killan tarkoituksenmukaisesta ja tarpeellisesta toiminnasta, kuten opinto-, harjoittelu-, excursio-, ohjelma-, tiedotus- ja fuksitoiminnasta; sekä
  10. päättää toimikautensa alussa johtosäännöstään, joka määrittää raadin toimintatavat.

 

24 § Raadin kokoonpano

Raatiin kuuluvat vaalikokouksen vuosittain valitsemat puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja näiden lisäksi neljästä yhteentoista (4-11) muuta jäsentä. Mikäli yhdistyksen kokous ei nimeä varapuheenjohtajaa, raati valitsee hänet keskuudestaan.Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt. Raadin jäsenten on oltava killan varsinaisia jäseniä.

 

25 § Raadin kokoukset ja päätösvaltaisuus

Raati kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet raadin jäsenistä sitä vaatii. Raati päättää itse toimikautensa alussa kokoonkutsumistavastaan.

Raadin kokous on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu raadin kaikille jäsenille heidän keskuudessaan sopimalla tavalla, ja läsnä on yli puolet raadin jäsenistä siten, että puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

 

26 § Killan nimen kirjoittaminen

Killan nimen kirjoittavat raadin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi yhdessä jonkun muun raadin jäsenen kanssa.

 

VI Luku

Toimihenkilöt ja toimikunnat

 

27 § Toimihenkilöt ja toimikunnat

Raadin alaisuudessa voi toimia toimihenkilöitä ja toimikuntia. Killan kokous nimeää tarvittaessa toimikunnat, niiden tehtävät, toimikauden ja vastuuhenkilöt sekä toimihenkilöt. Killan raati voi lisäksi julistaa haettavaksi toimihenkilövirkoja ja valita henkilöt virkoihin. Toimikuntien kokoonpanot määritellään raadin johtosäännössä vuosittain.

 

VII Luku

Hallinto ja talous

 

28 § Killan toimi- ja tilikausi

Killan toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

 

29 § Toiminnantarkastajat

Killan taloudenhoitoa ja hallintoa valvovat toiminnantarkastajat. Raadin on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä toimintakertomus toiminnantarkastajille viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen vuosikokousta. Lisäksi toiminnantarkastajille on toimitettava kaikki tarvittavat asiakirjat elokuun loppuun mennessä välitilintarkastusta varten. Tilit on annettava tarkastettaviksi muutenkin pyydettäessä neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa pyynnöstä. Toiminnantarkastajien tulee antaa raadille kirjallinen, killan vuosikokoukselle osoitettu kertomus toimittamastaan killan hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta.

 

VII Luku

Erityisiä määräyksiä

 

30 § Killan tunnukset ja merkit

Killalla on oma lippu, merkkejä ja muita tunnuksia, joista määrätään perinneohjesäännössä.

 

31 § Killan viralliset ilmoituskäytännöt

Killan virallisista ilmoituskäytännöistä päättää killan kokous.

 

32 § Päätöksistä valittaminen

Jos killan päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai killan sääntöjen vastainen, voi killan jäsen, raati tai raadin jäsen nostaa kanteen kiltaa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen.

 

33 § Killan sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä killan kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen voi tehdä raati tai kolmekymmentä (30) killan varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) killan varsinaisista jäsenistä kirjallisena raadille. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa.

 

34 § Killan purkautuminen

Kilta purkautuu, mikäli killan kokous niin päättää kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Purkautumisesitys on mainittava kokouskutsussa. Killan purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen toimintaan tai sen ollessa mahdotonta AYY:n toiminnan tukemiseen.

 

35 § Sääntömuutoksen ja purkautumispäätöksen voimaantulo

Sääntömuutos tai purkautumispäätös tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

36 § Sääntöjen astuminen voimaan

Nämä säännöt astuvat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

37 § Säännöissä määräämättömät asiat

Säännöissä määräämättömissä asioissa noudatetaan yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia. Sääntöjä voidaan tarkentaa erillisillä ohjesäännöillä, jotka hyväksytään killan kokouksessa.

 

 

Rakennusinsinöörikilta ry:n perinneohjesääntö

Perinneohjesääntö on hyväksytty Rakennusinsinöörikillan ylimääräisessä kokouksessa 7.11.2022 ja vaalikokouksessa 24.11.2022.

 

1§ Ohjesäännön käytöstä

Tämä perinneohjesääntö täydentää ja tarkentaa Rakennusinsinöörikilta ry:n sääntöjä. Ohjesäännössä Rakennusinsinöörikilta ry:stä käytetään nimeä kilta. Ohjesääntö auttaa säilyttämään, siirtämään ja ymmärtämään killan perinteitä ja tapoja. Se on alisteinen Rakennusinsinöörikilta ry:n säännöille.

Killan kokous voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin, sääntöjen määräämin menettelyin. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä raati tai kolmekymmentä (30) killan varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) killan varsinaisista jäsenistä kirjallisena raadille. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan kokouksessa.

 

I luku

Tunnukset ja merkit

 

2§ Killan tunnukset ja merkit

Killalla on oma lippu, merkkejä ja muita tunnuksia. Niiden tarkoituksena on lisätä kiltalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa killan identiteettiä. Killan merkeistä ja tunnuksista päättää killan kokous. Killan viralliset värit ovat tummansininen ja hopea.

 

3§ Killan lippu ja airutnauhat

Killalla on tummansininen kankainen ulkolippu. Lipun keskellä on killan tunnus valkoisella. Lippua käytetään vuosijuhlissa ja muissa juhlavissa tilanteissa sen vaatimalla arvokkuudella. Killalla on lipunkantovyö.

Killalla on tummansininen samettinen sisälippu. Lipun keskellä on killan leima valkoisella ja leiman alla lukee teksti ”Otaniemi 1913”. Lippua käytetään vuosijuhlissa ja muissa juhlavissa tilanteissa sen vaatimalla arvokkuudella.

Killalla on pienoislippu eli standaari, joka on väritykseltään ja kuvioiltaan lipun kaltainen. Raati voi myöntää standaarin taholle, joka on merkittävästi tukenut killan toimintaa. Lisäksi killalla voi olla epävirallisemmissa tilaisuuksissa käytettävä lippu, joka muistuttaa ulkonäöltään varsinaista lippua. Killalla on killan värien mukaiset airutnauhat. Airutnauhoja käytetään niin, että ne kulkevat oikealta olkapäältä vasemmalle lanteelle.

 

4§ Killan leima

Killalla on leima. Leima on pyöreä ja siinä on tunnus IK, jota kiertää teksti “Rakennusinsinöörikilta TKY”. Leimaa käytetään killan virallisissa asiakirjoissa ja yhteyksissä. Leimaa voidaan käyttää myös epävirallisemmissa yhteyksissä killan tunnuksena. Lisäksi killalla on pyöreä sinetti, jossa on teksti “IK”.

 

5§ Killan jäsenmerkit

Killan jäsenmerkki on hopeinen rintaneula, jota kaikilla killan jäsenillä on oikeus käyttää. Jäsenmerkki on malliltaan ympyrä, jonka sisällä on I-palkki ja K-kirjain. Entisillä ja nykyisillä raadin jäsenillä on oikeus käyttää killan kultaista jäsenmerkkiä, joka on samanlainen kuin killan jäsenmerkki, mutta kullattu.

 

6§ Killan ansiomerkit sekä Kaskelottistipendi ja –pinssi

Killan ansiomerkkejä ja Kaskelottipinssiä käytetään akateemisten kunniamerkkien tavoin ja niitä voidaan käyttää myös frakin kanssa. Merkkien kanssa frakissa käytetään taskuliinaa. Merkki kiinnitetään puvun vasempaan rintapieleen tai vastaavaan kohtaan. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta. 

Killan hopeinen ansiomerkki on hopeinen IK-merkki tammenlehvillä. Merkki voidaan myöntää ansioituneelle ja innostuneelle kiltatoimijalle killan vuosi- tai puolivuosijuhlassa. Merkin saajan tai saajat päättää raati kiltalaisten ehdotusten perusteella.

Killan kultainen ansiomerkki on kultainen IK-merkki tammenlehvillä. Merkki voidaan myöntää erittäin ansioituneelle ja pitkään toimineelle kilta-aktiiville killan vuosijuhlassa. Ansiomerkin saajan tai saajat päättää vuosittain raadin nimittämä työryhmä, jonka on edustettava laajasti kiltalaisia. Työryhmä ei voi myöntää merkkiä itselleen eikä istuvalle raatilaiselle. Ansiomerkkiä ei tule myöntää heppoisin perustein.

Kaskelotti-stipendi on vuosittain myönnettävä apuraha. Apuraha myönnetään henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti kohottanut yhteishenkeä ja rakentajahenkeä rakennus- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden keskuudessa, tai edistänyt merkittävästi mielenkiintoa alan opiskelua kohtaan. Stipendin saaja saa rintaansa hopeisen kaskelottipinssin. Kaskelottistipendistä on erilliset säännöt. Kaskelottirahastoa hoitaa AYY.

 

7§ Erityisiä tunnuksia

Killalla on erityisiä tunnuksia, joita voivat halutessaan käyttää niiden käyttöön oikeutetut henkilöt.

Näitä erityisiä tunnuksia ovat:

* puheenjohtajan nuija, jota puheenjohtajan tulee käyttää kaikissa killan kokouksissa;

* puheenjohtajan käädyt, joita käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa juhlapuvun kanssa. Käädyt koostuvat hopeasta, lasista ja keltakullasta. Käätyjä säilytetään puisessa rasiassa, jossa on raksansininen verhoilu. Säilytysrasian kannessa on laatta, johon kaiverretaan käätyjen kantajien nimet. Käätyjen säilyttämisestä ja laatan kaiverruttamisesta huolehtii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL;

* puheenjohtajan kello, joka roikkuu ketjussa. Kelloa käytetään haalarien kanssa;

* vuoden fuksin käädyt, jotka luovutetaan killan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle fuksille. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulaketjusta, siinä roikkuvasta vasarasta sekä aiempien vuoden fuksien henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden ISOhenkilön käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle ISOhenkilölle. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulakettingistä, siihen liitetystä muottilukosta sekä aiempien vuoden ISOhenkilöiden henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden kv-ISOhenkilön käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla kuluvan lukuvuoden ansioituneimmalle kv-ISOhenkilölle. Valintatavasta päättää raati. Käädyt koostuvat kaulakettingistä sekä aiempien vuoden kv-ISOhenkilöiden henkilötiedoista. Valittu on velvollinen liittämään omat tietonsa, vähintään nimensä ja valintavuotensa, käätyihin riittävän kestävällä tavalla ennen niiden luovuttamista seuraajalleen. Käätyjä käytetään haalarien kanssa;

* vuoden iIKan käädyt, jotka luovutetaan Wappusimoilla esimerkilliselle raksalaiselle. iIKkaa on usein kuvailtu adjektiivein “rakentajahenkinen, iloinen, reilu, reipas, mukava ja iloinen”

* isännän ja emännän vyöt, joita IE kantaa killan vuosi- ja puolivuosijuhlissa. IE vastaa siitä, että ennen juhlia vyöt on ladattu täyteen. Vyöt ovat nahkaiset pikkupulloilla ladattavat panosvyöt;

* lukkarin sauva, jota killan lukkari käyttää johtaessaan laulua. Sauva on puinen ja varustettu nahkaisella kantolaitteella. Sauvaa saa lyödä pöytään vain pystyasennossa;

* killan gongi, jota lukkarimestari tai lukkarikisälli käyttää killan sitseillä;

* killan laulukirja Hermanni;

* oltermannin sauva, jonka vanha oltermanni luovuttaa seuraajalleen vaihtositseillä. Oltermannin sauva on musta, mutta sen päät ovat ruostumatonta terästä. Toisessa päässä on killan tunnus;

* killan kunniajäsenen merkki, joka luovutetaan kunniajäsenelle tilaisuudessa, jossa hänet kunniajäseneksi kutsutaan. Kunniajäsenen merkki on taskumatti kaiverruksin. Merkki on henkilökohtainen;

* seremoniamestarin sauva ja lyöntialusta, jota seremoniamestari käyttää Hermanninsitsissä. Sauvaan on kaiverrettu sauvaa käyttäneiden nimet

* excursiomestarin torvi, jota excursiomestari käyttää excursiotoiminnassa.

* Herman Hanneliuksen kävelykeppi, jota vuosijuhlavastaavat saavat käyttää Hermanninsitsissä;

* Fuksikapteenin pilli, jota fuksikapteenit saavat käyttää;

* ISOvastaavan vasara, jota hän saa käyttää haalareidensa kanssa;

* Rahastonhoitajan silinteri, jota rahastonhoitaja voi käyttää juhlavissa tilanteissa;

* Kirjurin kynä, jolla kirjuri-tiedottaja voi allekirjoittajaa tärkeitä dokumentteja;

* Maisterikapteenin pandahuppu, jota hän voi käyttää haalareidensa kanssa; sekä

* Päätoimittajan hattu, jota päätoimittaja voi käyttää edustaessaan kiltalehti Ruutisia.

 

II luku

Killan perinteistä

 

8§ IK-hymnistä

IK-hymni lauletaan keskiyöllä välittömästi teekkarihymnin jälkeen.

 

9§ Viinasammosta

Killan suuriin juhliin kuuluu olennaisena osana viinasampo, josta on säädetty tarkemmin viinasammon omassa reclementissä ja orderissa. Killan jäsenet manaavat laulamalla viinasammon esille puolen yön jälkeen. Viinasampoa saavat käyttää vain killan IE, pikku-IE sekä aikaisemmat isännät ja emännät. Fuksin ei tule milloinkaan nauttia viinasammon antimia tahi edes koskettaa viinasampoa.

 

10§ Killan tapahtumista

Kilta järjestää vuosittain mahdollisuuksien mukaan ainakin seuraavat tapahtumat:

* Hermanninsitsin, joka on killan vuosijuhla. Hermanninsitsi järjestetään professori Herman Hanneliuksen syntymäpäivää (11.4.) lähimpänä mahdollisena perjantaina;

* 1⁄2-Hermannin, joka on killan puolivuotisjuhla ja joka järjestetään puoli vuotta Hermanninsitsin jälkeen perjantaina;

* pIKkujoulut, jotka järjestetään marraskuussa soveliaana perjantaina. Vaalikokous pyritään pitämään aiemmin samana päivänä;

* Kotimaan Pitkä -excursion, jolle osallistujat valitaan hakemusten perusteella; sekä

* Wappusimat, jotka järjestetään wappuaattona.

Lisäksi kilta järjestää oltermannin toimikauden vaihtuessa oltermannin vaihtositsit. Tilaisuudessa testataan ja koetellaan oltermanniehdokkaan sopivuutta tehtäväänsä.

 

11§ KP-Palkinto

Killan Kotimaan Pitkä -excursiolla positiivista teekkarihenkeä ansioituneesti ylläpitäneelle henkilölle luovutetaan KP-Palkinto. Palkinnonsaajan velvollisuutena on säilyttää palkintoa asiallisesti, kaiverruttaa siihen nimensä ja palkitsemisvuosi sekä toimittaa palkinto excursiomestarille ennen seuraavaa Kotimaan Pitkä -excursiota. Palkinnosta on laadittu tarkemmat ohjeet ja säännöt