Blokirjoitus 1: Energiateollisuus ja EU:n komissio
Torstai 20.9. , Bryssel
Päivä alkoi tapaamisella Energiateollisuuden toimistolla, jossa meitä vastassa oli Brysselin toimistossa työskentelevä Joona Turtiainen. Brysselin toimisto oli yhteinen usean pohjoismaisen energiayrityksen ja -yhdistyksen kanssa, mikä on yhteistyön kannalta varsin toimiva ratkaisu.
Turtiainen esitteli meille aluksi hieman EU:n parlamentin, komission ja neuvoston toimintaa sekä vuorovaikutusta, ja kertoi esimerkiksi, kuinka EU:n direktiivit ja asetukset päätetään. Painotus EU-asioiden tarkastelussa oli luonnollisesti energiassa, ja olikin erittäin mielenkiintoista kuulla, kuinka paljon EU-tasolla tällä hetkellä toimitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tosin oli myös yllättävää kuulla, kuinka paljon Euroopan alueella on tarpeellista lisätä tietotaitoa muun muassa kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen liittyen. Yleisesti EU-alueella kiinnostus etenemiseen kestävään suuntaan on kuitenkin suuri, ja kunnianhimoisimmat tavoitteet päästöjen rajoittamisesta tulevatkin juuri jäsenmailta eivätkä komissiolta. Keskustelimme vielä kuluvan vuosikymmenen ilmasto- ja päästötilanteesta, ja miltä tasolta lähdetään 2020-luvulta eteenpäin liikkeelle kohti tiukempia päästötavoitteita.
Seuraavaksi käänsimmekin katseet nykyhetkestä ja viime vuosikymmenistä kohti uusia tavoitteita. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia etenkin liikenteessä ja asumisessa. Muun muassa energiatehokkuuden lisääminen, liikenteen sähköistäminen sekä joustavat ja älykkäät energiamarkkinat olivat teemoja, joita Turtiainen toi esityksessään esille. Markkinoiden kehitys vaatii paljon joustavuutta sekä digitalisaation kehitystä ja hyödyntämistä, ja sen myötä esimerkiksi kyberturvallisuuden takaaminen on välttämätöntä. Kestävien energiamarkkinoiden toimimiseksi on huomioitava lukuisia muitakin asioita, ja olikin erittäin mielenkiintoista kuulla ja keskustella energiamarkkinoiden kehityksestä ja visioista, ja kuulla hänen vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin.
Kokonaisuudessaan tapaaminen oli erittäin mielenkiintoinen ja yhdisti niin teknillisiä, taloudellisia ja poliittisia näkokantoja ilmastonmuutokseen, päästötavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyen.
Excursion jälkeen kävimme koko porukan voimin lounaalla. Iso kiitos Rejlersille yhteistyökumppanuudesta ja lounaamme tarjoamisesta. Ennen seuraavaa excursiota EU:n komissioon meillä oli vielä hieman aikaa tutustua lähiympäristöön, ja kävimme muun muassa katsomassa EU:n parlamenttitalon. Kahvitauon ja parlamenttitalon ulkopuolella vierailun jälkeen suuntasimme kohti Euroopan komission päärakennusta.
EU:n komissiossa tapasimme EU:n energia- ja ilmastokomission tiedottajan, Anna-Kaisa Itkosen. Hän aloitti tilaisuuden esittelemällä ensin Euroopan parlamenttia, komissiota ja neuvostoa yleisesti, joista olimmekin jo saaneet Energiateollisuuden vierailulla hieman esimakua. Suurimmaksi osaksi hän kertoi komission asemasta ja työstä sekä työnkuvastaan. Oli todella mielenkiintoista kuulla, millainen on muun muassa tiedottajan työnkuva, tyypillinen työpäivä sekä tulevaisuuden näkymät. Tekniikan alan opiskelijoina oli erityisen mielenkiintoista kuulla poliittisen vallan näkemys ja päätöksenteon vaiheet asioihin, joihin meilläkin on tulevaisuudessa mahdollista vaikuttaa.
Aluksi saimme kuulla yksityiskohtaisemmin komission toiminnasta osana EU:n toimintaelimiä. Yhdessä mepeistä koostuvan parlamentin ja jäsenvaltioista koostuvan neuvoston kanssa päätökset ja direktiivit saadaan lopulta moninaisten vaiheiden jälkeen toimeenpantaviksi. Euroopan komission viestintäosaston tehtävänä onkin valmistella ehdotukset valmiiksi EU:n parlamentille sekä neuvostolle tarkasteltaviksi. Esimerkkinä Itkonen mainitsi mm. nopean reagoimisen erilaisten tahojen ja järjestöjen antamiin lausuntoihin, ja viestintäosaston on tällöin usein nopeallakin aikataululla valmisteltava komission kanta asiaan.
Saimme vierailun aikana mielenkiintoisen ja todella kattavan kuvauksen komission tiedottajan työstä sekä hieman erilaisen, ja nimenomaan poliittisen näkökulman energia- ja ilmastoasioiden käsittelyyn. Työ on vaativaa, sillä tiedottajan on oltava koko ajan valppaana ja esillä mediassa. Tiedottajan on oltava tauotta ajan hermolla ja seurata tiiviisti mediaa sekä uutisia. Työssä ajankohtaisten energia- ja ilmastoasioiden asioiden hallinta ja seuranta on päivittäistä ja jatkuu miltei kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Tyypillisestä työpäivästään Itkonen kertoi meille myös kattavasti. Vuoden jokaisena arkipäivänä viestintäosasto valmistelee kello 12 järjestettävän ja suorana televisioitavan julkisen tiedotustilaisuuden medialle sekä lehdistölle. Tämän tilaisuuden pitämiseen tiedottajat, eli spokespersonit avustajineen valmistautuvat aamupäivisin. Valmistautuminen on joskus erittäinkin haastavaa, sillä tiedottajien on valmistauduttava tilaisuuteen mahdollisimman hyvin, ja miltei arvattava etukäteen kysymykset, jotka media esittää ja joihin se haluaa saada vastauksia. Tilaisuuteen valmistautuminen on erityisen tärkeää, sillä siellä annetut lausunnot edustavat koko komission mielipidettä.
Meitä kiinnosti tiedotustilaisuudesta keskusteltaessa erityisen paljon se, mitä ja miten komission viestinnän edustajat vastaavat, jos toimittajat kysyvät jotain sellaista mihin ei ole osattu valmistautua. Tällaisia tilanteita kuitenkin sattuu ilmeisesti erityisen harvoin, mutta silloinkin linjaus kommenteissa on hyvin harkittu. Meille selvisikin, että improvisointi ei ole komissiota edustettaessa lainkaan suotavaa, vaan lausunnot täytyy aina olla hyvin valmisteltuja ja edustettava komission kantaa.
Komission tehtävä on siis esitysten ja ehdotusten valmisteleminen parlamentille ja neuvostolle. Komission tehtävänä ei kuitenkaan ole keksiä ratkaisuja ja ehdotuksia itse, vaan niistä keskustellaan ja ne kiertävät tarvittavien tahojen asiantuntijoilla komissiossa ja valmistelu tehdään huolellisesti. Prosessin jälkeen komission viestintä valmistelee lopullisen ehdotuksen ja ehdotus saadaan kiertämään parlamenttiin ja neuvostoon. Usein ehdotukset ovat niin hyvin valmisteltuja, ja tarvittavat faktat ovat hyvin tarkistettuja ja laadittuja, että kovin suuria muutoksia niihin ei tule. Tällaiseen projektiin saattaa mennä puolisentoista vuotta. Meidän mielestä oli sekä hämmästyttävää että vaikuttavaa, miten paljon valmisteluja ja taustatyötä tarvitaan, sekä kuinka suuri määrä ihmisiä on isojen poliittisten päätösten taakse.
Lisäksi kuulimme EU:n komission tulevaisuudesta ja millainen vaikutus tulevaisuuteen on sillä, kun nykyisen 28-henkisen komission toimintakausi on päättymässä. Lisäksi halusimme tietää, millainen vaikutus on tulevilla Europarlamenttivaaleilla komission ja viestintäosaston toimintaan. Meitä puhutti ja kiinnosti myös, millainen on Suomen asema sekä vaikuttamismahdollisuudet, kun Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa 2019. Nykyinen komissio siis muodostetaan uuden parlamentin muodostuessa ja sen jälkeen muodostuu myös uusi viestintäosasto komission presidentin ja uuden valitun päätiedottajan mukaan. Suomen puheenjohtajuuskausi osuu hieman hankalaan saumaan, sillä uusi komissio ei vielä kauden alussa ehtinyt aloittaa toimintaansa.
Mielenkiintoista oli myös kuulla, että aiemmalla komission toimintakaudella energia- ja ilmastokomissaarin työssä on ollut kaksi eri komissaaria hoitamassa työtä, toinen toiseen virkaan ja toinen toiseen. Nykyään kuluvalla komissaarikaudella virkaa hoitaa vain yksi komissaari, mikä on todettu ilmeisen toimivaksi ratkaisuksi ja yhteistyö on parantunut.
Päivämme Euroopan Unionin pääkaupungissa päättyi excursioiden osalta oikein innostuneeseen tunnelmaan, ja olimme todella vaikuttuneita päivän sisällöstä ja erityisesti komissiossa vierailusta. Oli hienoa kuulla, millainen merkitys politiikalla on energia- ja ilmastoasioissa ja vierailujemme ansioista se konkretisoitui meille erityisen hyvin.
(Teksti: Anni ja Riina)